X
SULJE MAINOS
Kirjoittajan mukaan digitalisaatio ja ilmastotoimet pakottavat kuntia puntaroimaan, tekevätkö ne oikeita asioita elinkeinopolitiikassaan. LEHTIKUVA/TIMO JAAKONAHO

Joonas Mikkilä: Digivihreää siirtymää edistettävä

Digitalisaatio ja ilmastotoimet pakottavat kuntia puntaroimaan, tekevätkö ne oikeita asioita, toteaa kirjoittaja.

Elinvoiman kasvattaminen on yksi kunta- ja aluepolitiikan toistetuimpia hokemia, eikä turhaan. Mantralle on painavat perusteet: kunta on monella mittarilla yhtä kuin siellä toimivat yritykset. Moni kunta tekeekin hyvää ja pitkäjänteistä työtä paikallisen elinkeinoelämän toiminta- ja kehittymisedellytysten eteen. Perusvarma suorittaminen ei kuitenkaan enää riitä. 

Digitalisaatio ja ilmastotoimet pakottavat kuntia puntaroimaan, tekevätkö ne oikeita asioita elinkeinopolitiikan saralla. Huomio kiinnittyy erityisesti kuntaomisteisiin kehitys- ja elinkeinoyhtiöihin ja niiden kykyyn tukea paikallisia yrittäjiä uuden teknologian käyttöönotossa sekä kaupallisesti kannattavien ja ekologisesti kestävien innovaatioiden synnyttämisessä. On syytä epäillä, että kunnallisten yrityspalveluiden kyvykkyydet ja resurssit eivät ole kasvaviin tarpeisiin nähden riittäviä.

Digitalisaatio ja ilmastonmuutos lisäävät yritysten kehittämistarpeita

Pandemiakausi on kiihdyttänyt yritysten digitalisaatiota. Selvityksemme mukaan digitaalisten työkalujen ja palvelujen, kuten verkkokaupan, hyödyntäminen pk-yrityksissä on kaksinkertaistunut kahden-kolmen viime vuoden aikana. Noin puolet kaikista yrityksistä on nopeuttanut digitalisointia kriisin aikana. Ilahduttavaa on, että kolmannes uutta teknologiaa aiemmin vältelleistä yrityksistä ryhtyi koronan kirittämänä digitalisointiin. 

Kehitysyhtiöiden kannalta olennainen tieto on se, että yli 80 prosenttia toimintaansa digitalisoineista yrityksistä aikoo jatkaa kehitystyötä myös kriisin väistyttyä. Yhtä tähdellinen havainto on se, että pienyritysten merkittävin digi-investointien este – aika- ja kassarajoitteiden lisäksi – on vaikeus löytää omiin tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Digiloikkia ottavat yrittäjät kaipaavat riippumatonta sparraajaa ja linkittäjää, joka tuntee teknologiaa sekä alueen yrityskenttää ja palveluntarjoajia. 

Myös ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet koskettavat yhä suurempaa yritysjoukkoa. Pk-ilmastobarometri kertoo, että neljännes yrityksistä katsoo ilmastotoimien lisäävän liiketoimintamahdollisuuksia. Vastaava määrä kokee toimet haasteena. On selvää, että vähäpäästöisempiin – ja pääsääntönä digitaalisempiin – ratkaisuihin siirtyminen kasvattaa yritysten kehittämistarpeita. 

Yrityskehittäjien verkostoa ja vaikuttavuutta vahvistettava

Paikalliset yrityspalvelut ovat avainasemassa petrattaessa pk-yritysten mahdollisuuksia pärjätä talouden digivihreässä siirtymässä. Tätä alleviivaa myös Suomen Yrittäjien elokuussa julkaisema raportti.

Suomessa toimii noin 60 kuntien täysin tai osin omistamaa, voittoa tavoittelematonta elinkeino- ja kehitysyhtiötä. Osa toimii seudullisesti yli kuntarajojen. Yhtiöt palvelevat tuhannen asiantuntijan voimin vuosittain liki 60 000 yritystä tarjoten apua elinkeinotoiminnan eri vaiheisiin aina perustamisesta kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä omistajanvaihdoksiin. Kehittäjäkenttä tarvitsee nyt omalle kehitykselleen uuden sysäyksen.  

Ensinnäkin on selvitettävä, miten kunnallisten yrityspalveluiden kykyä auttaa yrityksiä talouden rakennemuutoksissa voitaisiin parantaa valtakunnallisin tai alueellisin kehittämishankkein ja yhteistyöverkostoin. Selvitys kannattaisi tehdä käynnissä olevan TE-palveluiden kunnallistamisuudistuksen yhteydessä. Paikkariippumattomuuden lisääntyminen avaa kuntatoimijoille mahdollisuuksia keskinäisten kumppanuuksien tiivistämiseen, työnjaon syventämiseen sekä erikoistumiseen. Kenties osa kehitysyhtiöiden palveluista voisi jatkossa toimia valtakunnallisten sateenvarjokonseptien puitteissa? 

Kehitysyhtiöiden on lisäksi luotava vahvemmat yhteydet muihin toimijoihin, jotka edistävät uuden teknologian käyttöönottoa pk-yrityskentässä. Näitä ovat esimerkiksi lähivuosina EU:n osarahoituksella perustettavat eurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit ja testausympäristöt. Linkkejä korkeakouluihin ja oppilaitoksiin, digi- ja kiertotalouskonsultteihin, yrityskiihdyttämöihin sekä paikallisiin yrittäjäyhdistyksiin on myös vankistettava. 

Yritysneuvonnan laadusta on huolehdittava panostamalla kehitysyhtiöissä työskentelevien yritysneuvojien koulutukseen ja tutkintoihin. Erityisesti on pohdittava, miten yrityspalveluiden uudet painopisteet vaikuttavat yrityskehittämistä tekevien perus- ja täydennyskoulutustarpeisiin.

Joonas Mikkilä

Joonas Mikkilä

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö sekä Helsingin Kokoomuksen hallituksen jäsen.