Verkkouutiset

Kehitysmaissa tarvitaan suomalaisten arvoja

BLOGI

Kammottavat leikkaukset ovat jääneet kaivelemaan itseänikin.
Lenita Toivakka
Lenita Toivakka
Lenita Toivakka on entinen kansanedustaja ja ex-ministeri. KTM, hallitusammattilainen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Huoli ilmastosta on kasvanut jyrkästi viime vuosina. Nuorisobarometrin mukaan yli 67 prosenttia nuorista tuntee epävarmuutta tai huolta ilmastonmuutoksen takia. Helsingin Sanomien kyselyssä ilmasto, ympäristö ja energia nousivat kansalaisten mielestä kolmanneksi tärkeimmäksi vaaliteemaksi.

Ilmastonmuutos ja sen seuraukset ovat vaikuttaneet pitkälti YK:n Agenda 2030 -kestävän kehityksen tavoitteiden lanseeraamiseen. Agenda 2030 määrittelee 17 päätavoitetta, joihin kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet köyhyyden poistamiseksi ja kestävän kasvun edistämiseksi. Näiden tavoitteiden pohjalle rakentuu myös Suomen kehityspolitiikka.

Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa. Ihmisten mielikuvat siitä mitä kehityspolitiikka on ja miten sitä tehdään, ovat kuitenkin vähintäänkin hajanaisia. Kehitysyhteistyö mielletään edelleen turhan helposti suoriin rahoituksiin, jotka valuvat muualle minne pitäisi. Väärinkäytöksiä ja korruptiota kyllä tapahtuu, mutta tapaukset ovat erittäin harvinaisia ja niistä on valvonnan tehostuessa myös jääty kiinni.

Kehityspolitiikka tarvitsee pitkäjänteisyyttä. Ensimmäinen askel on realistinen polku kehitysmäärärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tätä myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on vaatinut. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää vaalikaudet ylittävää sitoutumista.

Työsarkaa riittää, enkä valitettavasti mitään sulkaa hattuun tästä voi itse ottaa. Kehitysrahoitusta leikattiin kovalla kädellä tällä hallituskaudella perussuomalaisten vaatimuksesta ja tehdyt kammottavat leikkaukset ovat jääneet kaivelemaan itseänikin silloisena vastuuministerinä. Samalla kehitysyhteistyötä kuitenkin uudistettiin ja tehtiin priorisointeja. Priorisoinnin myötä Suomi on selkeämmin profiloitunut vammaisten, demokratian sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustajana. Kaventuneista resursseista huolimatta tulosta on syntynyt, siitä kiitos ulkoministeriön päteville virkamiehille sekä kehitysministerin salkkua myös kantaneille Kai Mykkäselle ja Anne-Mari Virolaiselle.

Hallituskaudella kehityspolitiikka on uudistettu myös kohti investointeja ja työtä tukevaa linjaa perinteisen kehitysavun sijaan. Yksityinen sektori on otettu vahvemmin mukaan, kuten monissa muissakin maissa. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi yksityisen sektorin mukaan saaminen on välttämättömyys.

Kehityspolitiikan avoimuus ja tulosraportoinnin kehittäminen on aiemmin ollut puutteellista, eikä ihmisillä ole riittävän selviä keinoja päästä perille mitä, missä ja millä summilla kehitysapua tehdään. Puhumattakaan siitä, mitä sillä on saavutettu. Tässä päästiin eteenpäin, kun ulkoministeriö julkisti viime vuonna ensimmäisen kehitysyhteistyön tulosraportin.

Pohja on nyt aiempaa parempi, mutta rahaa tarvitaan lisää.

Rahoituksen osalta voi vain laittaa toivon seuraavaan hallitukseen ja sen ohjelmaan. Poukkoilu kehitysrahoituksen suhteen on loputtava, mikäli haluamme olla mukana saavuttamassa kestävän kehityksen tavoitteita. Ja mehän haluamme, olemme siihen sitoutuneet.

Kehitysmaissa tarvitaan kipeästi suomalaisten vaalimia arvoja, vastuunkantoa ja osaamista, mutta on selvää, että Suomi ei ratkaise suuria kysymyksiä yksin. Pieni koko ei kuitenkaan ole mikään syy kunnianhimottomuudelle.

On myös valittava missä toimimme ja miten. Tyttöjen oikeudet, ilmasto, työ ja yrittäjyys sekä koulutus ovat Suomelle vahvoja sektoreita, joihin kannattaa panostaa. Afrikan tulevaisuus on koko Euroopalle tärkeä ja myös EU on vahvistanut kumppanuutta Afrikan kanssa.

Aina välillä joku sanoo, että globaalien tavoitteiden tavoittelu on suomalaisilta pois. Näin ei ole.

Kehityspolitiikalla pyritään ratkomaan merkittäviä ongelmia, liittyen ilmastonmuutokseen, työllisyyteen ja hyvinvointiin. Köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen ja yhteiskuntien rakentaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti koskee myös meitä suomalaisia.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)