Kansanedustaja Sari Essayah nostaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan esiin viimeaikaiset some-myrskyt Pori jazzien sittemmin entisestä toimitusjohtajasta Aki Ruotsalasta ja avohakkuiden väitetystä pesättömäksi tekemästä lehtopöllönpoikasesta.
– Vaihtoehtoisten totuuksien vallitessa kumpikin päätyi some -hyväksikäytetyiksi. Sähköisen median aikakaudella tärkeintä on nostattaa tunteet pintaan, vaikka osatotuuksilla. Sosiaalinen media hoitaa loput, Essayah kirjoittaa.
Essayhin mukaan runsaan viikon uutisvirrasta voi päätellä, ettei suomalaisia tarvitse varoitella ulkovaltojen hybridivaikuttamisesta tai trollaamisesta.
– Kyllä me tätä menoa saamme maan sekaisin ihan itse.
Ruotsalan some-lynkkaus lähti Sari Essayahin mukaan liikkeelle yhden toimittajan ivallisesta kolumnista ja toisen tekemästä tarkoitushakuisesta haastattelusta ja tahallisesta väärinymmärtämisestä.
Essayah toteaa ”some-ajan toverituomioistuimen” puhuneen alta kuudessa tunnissa. Hänen mukaansa Ruotsalasta leivottiin kuva ”homofobisena pikku-kunnan virkamiehenä, jota porilaisten parhaaksi ei tulisi merkittävän kulttuurifestivaalin johtoon valita”.
– Kahden akateemisen loppututkinnon kaveri, sisäministeriössä palvellut ja rauhanturvatehtävissä johtajaominaisuudet käytännössä testannut nuori perheenisä huomasi olevansa työtön.
Sari Essayh kertaa reaktioita. Hänen mukaansa Ruotsalaa tukeneetkin saivat osansa. Esimerkiksi eräs professori toivotti julkisesti kristillisdemokraattien entisen puheenjohtajan Päivi Räsäsen ”hevon helvettiin”.
– Kansanedustaja-kollega kertoi tekevänsä allekirjoittaneesta tutkintapyynnön poliisille ja vaativan edustamani puolueen lakkauttamista rasistisena järjestönä, Essayah kirjoittaa.
Kristillisdemokraattien puheenjohtajan mukaan tapausta seurasi myös vastareaktio.
– Ruotsalan kohtelun koettiin heijastavan julkisen keskustelun ilmapiirin muutosta laajemminkin. Suomessa suvaitaan entistä huonommin erilaisia näkemyksiä: ”on hyväksyttyä tulla ”kaapista ulos”, mutta ei toisin päin.” Viittaukset Ruotsalan taustaan irtisanomisen yhteydessä koettiin jopa kristillisen vakaumuksen vainona. Voivatko ”vääränlaiset” mielipiteet johtaa syrjintään työmarkkinoilla, hän kysyy.
Pöllökohu alkoi viikkoa myöhemmin somessa levinneestä kuvasta. Siinä näkyi väitetyn tuhotun pesäpuunsa kannon päällä istuva lehtopöllönpoikanen. Kuva päätyi lehtiin ja Ylen juttuunkin.
Muun muassa vihreiden kansanedustaja Emma Kari jakoi kuvan.
– Aina välillä otetaan kuva, joka onnistuu kiteyttämään sen, mistä poliittisessa kamppailussa on kyse. Tämä on se kuva. Mutta mikä tämän pienen lehtopöllön poikasen nimi on? Onko ehdotuksia, Kari kirjoitti.
Hän ryyditti tviittiään hashtagilla ”AvohakkuutHistoriaan”.
– Sivu-uutisena muistettiin mainita yksisilmäisesti avohakkuut valtionmailla kieltävä kansalaisaloite, ja kas, allekirjoituspiikkihän siitä seurasi, Sari Essayah toteaa.
Tunteikkaan uutisen ainut huono puoli oli Essayahin mukaan se, ettei se ole totta. Myöhemmin paljastui, että pöllö oli tuotu oikeasta suojavyöhykkeineen säästetystä pesäpuustaan kannonnokkaan lavastusta varten.
