Kansanedustaja Peter Östman peräsi puolustuspoliittista selontekoa koskevassa kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa yhä vankempia otteita kriisivalmiuden parantamisessa.
– Maailmanpoliittisten suhteiden kiristyessä turvallisuuspolitiikan rooli korostuu. Jännitteiden vähentämisen ja rauhan rakentamisen tavoite nousee yhä tärkeämmäksi, ja se on läsnä yhä useammilla yhteistyöareenoilla, Östman totesi.
Hänen mukaansa mukaan muun muassa Suomen pian koittava ETYJ:n puheenjohtajuus tarjoaa tähän tärkeän tilaisuuden.
Östmanin mukaan kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää puolustusvaliokunnan esiin nostamia lainsäädännön muutostarpeita perusteltuina ja yhtyy toiveeseen pikaisista toimenpiteistä.
– Ryhmä pitää hallintovaliokunnan tavoin tärkeänä, että maan sisäistä, ulkoista ja sotilaallista turvallisuutta tarkastellaan yhä tiiviimpänä kokonaisuutena. Mitä paremmin rajapinnat tunnistetaan, sitä toimintavarmempi järjestelmä tositilanteessa on, hän sanoi.
Östman totesi, että uudistuva, moderni toimintoympäristö asettaa puolustukselle uusia haasteita.
– Teknologian, tekoälyn ja avaruustoiminnan lisääntyessä on tärkeää varautua niiden tuomiin haavoittuvuuksiin. Samaan aikaan tarvitaan kuitenkin riittävät resurssit kehittää perustoimintaa, puolustuksen selkärankaa.
– Kertausharjoitustoiminnan vahvistaminen on oikea toimenpide, samoin kuin paikallisjoukkojen kehittäminen. Vastaavaa paikallista näkökulmaa tulee jatkossa vahvistaa turvallisuusajattelussa ja kriiseihin valmistautumisessa laajemminkin, esimerkiksi elintarvike- ja energiatuotannon huoltovarmuudessa, Östman jatkoi.
Hän korosti vahvan puolustustahdon ja yhteen hiileen puhaltamisen kulttuurin merkitystä.
– Tästä luottamuksesta ja yhteishengestä emme saa luopua, emme saa antaa jakolinjojen syventyä. Suomi tarvitsee nyt ja tulevina vuosikymmeninä kansan, joka on valmis puolustamaan isänmaata yhdessä.
