Keskuskauppakamari esittää työllisyyspaketissaan toimenpiteitä, jotka toteuttamalla voidaan saavuttaa 100[nbsp]000 lisätyöllisen vaikutus. Lisäksi hallituksen odotetaan palaavan elvytyksen jälkeen takaisin aiempaan valtiontalouden menokehykseen.
– Koronan varjossa hallitus on vesittänyt alkuperäistä työllisyystavoitettaan, lisännyt pysyviä menoja ja kasvattanut valtion velkaa kiihtyvällä tahdilla. Puoliväliriihessä suunta on käännettävä, jotta Suomi toipuu koronan aiheuttamasta ahdingosta. Hallituksen tiekartta julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi ei ole toistaiseksi vakuuttava, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Hänen mukaansa hallitus on ymmärrettävästi viime ja tänä vuonna livennyt sopimastaan valtiontalouden menokehyksestä koronakriisin hoitamisen ja elvytyksen nimissä. Tulevina vuosina on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää palata normaaliin menokehykseen. Suomella ei ole varaa velkaantua jatkuvasti lisää.
– Hallituksen on sitouduttava alkuperäiseen menokehykseensä vuodesta 2022 lähtien. Koronakriisiä ei saa käyttää keppihevosena julkisten menojen paisuttamiseksi koronan jälkeen tai väliaikaiseksi tarkoitettujen menojen muuttamisesta pysyviksi, Romakkaniemi toteaa.
Pelkkä menojen kasvun hillitseminen ei riitä julkisen talouden tasapainottamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Jotta talous saadaan koronakriisin jälkeen pysyvästi kestävämmälle pohjalle ja edellytykset tulevalle kasvulle luotua, ovat työllisyyteen liittyvät rakenteelliset uudistukset Keskuskauppakamarin mukaan välttämättömiä.
– Työllisyyttä on parannettava muun muassa paikallisen sopimisen lisäämisellä, porrastamalla ja lyhentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi nykyisestä sekä korjaamalla työnteon kannusteita. Työn verotusta on kevennettävä, ei kiristettävä, esittää Romakkaniemi.
Keskuskauppakamarin mukaan päästäkseen omaan tavoitteeseensa hallituksen pitää tehdä päätöksiä, joiden vaikutus on vähintään 60[nbsp]000 lisätyöllistä.
– Julkisen talouden kestävyyden ja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta oikeampi tavoite olisi kuitenkin 100[nbsp]000 päätösperäistä lisätyöllistä, Romakkaniemi sanoo.
Exit-strategia vaatii myös talousnäkökulman
Keskuskauppakamarin mielestä kehysriihessä tulee huomioida myös edelleen jatkuva akuutti kriisi ja yritysten korona-ahdinko.
– Rajoitukset estävät edelleen monen yrityksen liiketoiminnan ja lomautettuja työntekijöitä on paljon. Lähes neljäsosalla yrityksistä konkurssin riski on kohonnut. Yritysten konkursseja on estettävä ja siksi kustannustuen yrityskohtaista enimmäismäärää on nostettava, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.
Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen exit-strategia kaipaa terveysturvallisuuden ohella myös taloudellista näkökulmaa.
– On hyvä, että rajoitusten purkamiselle on alustava aikataulu. Yritykset tarvitsevat kuitenkin myös kansallisen koronapassin kaltaisia työkaluja auttamaan palveluiden mahdollisimman nopeassa, terveysturvallisessa avautumisessa. Jokainen lisäviikko rajoituksia on taloudelle ja työpaikoille vahingollista, Sipola muistuttaa.
