Lisäksi malli tarkoittaa kustannusten kasvua eikä tasa-arvotavoitteen toteutumisestakaan ole varmuutta. Hyvää mallissa on joustoelementtien lisääminen sekä ainakin pyrkimys tasa-arvoon, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
– Toteutuessaan uudistus ei lisää työllisyyttä vaan vähentää sitä. Hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut nostamaan työllisten määrää, mutta perhevapaauudistuksella olisi päinvastainen vaikutus siihen. Lisäksi uudistus lisää kustannuksia. Tämä on poliittinen valinta eikä näin olisi välttämättä tarvinnut olla, hän sanoo.
Kotamäen mukaan uudistuksen tavoite tasa-arvosta on hyvä, mutta esitetyillä toimilla sen saavuttaminen on hyvin epävarmaa.
– Mallissa perhevapaita on mahdollista jakaa vanhempien välillä. Tämä on ymmärrettävää sekä perheen että joustavuuden näkökulmasta. Valitettavasti sukupuolten tasa-arvo ei etene ilman vapaiden jakamisen kiintiöittämistä. Tässä kohtaa pyrkimys tasa-arvoon taitaa olla enemmän puheen kuin konkretian tasolla, Kotamäki sanoo.
Hänen mielestään paras tapa edistää tasa-arvoa ja ennen kaikkea nostaa työllisyysastetta on kotihoidontuen muuttaminen.
– Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa kotihoidontuesta on ajat sitten luovuttu. Tähän suuntaan soisi Suomessakin liikuttavan, mutta tänään esitellyssä mallissa tätä ei tehty vaan kotihoidontuki jätettiin koskematta.
Kotamäki löytää uudistuksesta myös hyvää.
– Joustoelementtien tuominen järjestelmään on selkeästi hyvä asia. Ei ole valtion tehtävä sanella sellaisia yksityiskohtia, jotka parhaiten tiedetään ruohonjuuritasolla, hän sanoo.
Erityistä kiitosta ansaitsee myös nykyisen äitiysrahan joustavamman käytön mahdollisuus. Myös mahdollisten vanhempainvapaajaksojen määrän kasvu on selkeästi askel oikeaan suuntaan.
