Yliopiston maisteritutkinnon tavoiteaika on viisi vuotta ja amk-tutkinnon alasta riippuen 3,5-4,5 vuotta. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Kauppakamari: Opintoajat kohtuuttoman pitkiä

Keskuskauppakamari on valmis kovempiin kannusteisiin, jotta korkeakouluista valmistuttaisiin tavoiteajassa.

Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtosen mielestä on yhteisten resurssien hukkaamista, jos tutkintoja ei saada valmiiksi tavoiteajassa. Tarvitaan lisää kannusteita sekä opiskelijoille että korkeakouluille tilanteen parantamiseksi.

– Yrityksiä vaivaa edelleen osaajapula. Lähitulevaisuuden osaajapulaan voidaan vastata patistamalla yhä useampi valmistumaan tavoiteajassa. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tarvitaan koulutusmäärien kasvattamista, toteaa Valtonen.

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen uusimman tilaston mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuu viidessä vuodessa noin 59 prosenttia opiskelijoista. Yliopistoja koskevan uusimman tilaston mukaan vastaava luku on noin 51 prosenttia. Yliopiston maisteritutkinnon tavoiteaika on viisi vuotta ja ammattikorkeakoulututkinnon alasta riippuen 3,5-4,5 vuotta.

Valtosen mielestä huolestuttavaa on se, että tavoiteajassa läpäisyssä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, kun katsotaan opintonsa aloittaneita 2000-luvun alusta tähän päivään. Yliopistojen tavoiteajassa läpäisy on noussut noin viisi prosenttiyksikköä huonoimmasta tilanteesta ja ammattikorkeakoulujen vastaavasti noin kahdeksan prosenttiyksikköä. Ongelma on tiedostettu jo pitkään ja erilaisia toimia sen ratkaisemiseksi on tehty. Tilastojen perusteella laihoin tuloksin.

– Julkisen talouden kannalta on tärkeää saada työurat pitenemään. Taannoinen eläkeiän nosto auttaa työurien loppupäässä. Alkupäähän tarvitaan vielä lisää toimia, jotta yhä useampi siirtyy aiemmin työelämään eli veronmaksajaksi, sanoo Valtonen.

Hänen mukaansa ohjauksella ja opintojen joustavalla järjestämisellä on valtava merkitys opiskelijan kykyyn suorittaa opinnot tavoiteajassa.

– Opiskelijoiden yksilölliset erot pitää pystyä huomioimaan opintojen järjestämisessä. Opiskelijat myös tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta opintojensa järjestämiseen ja työuralla alkuun pääsemiseen. Valmistumista ei kuitenkaan saa nopeuttaa vaatimustasoa tai laatua laskemalla.

Valtosen mukaan raha on toimiva kannuste sekä korkeakouluille että opiskelijoille. Mitä vahvemmin korkeakoulujen rahoitus on sidottu tavoiteajassa läpäisyyn, sitä todennäköisemmin asiaan panostetaan.

– Opiskelijoiden kannalta logiikka on samanlainen. Jos opintojen viivästyminen aiheuttaa taloudellisia seuraamuksia esimerkiksi opintososiaalisten etuuksien kautta, on motiivi valmistua tavoiteajassa aivan varmasti suurempi.

– Jos nykyiset keinot eivät pure, pitää keksiä uusia. Jos pehmeät keinot eivät yksin tuota haluttua tulosta, pitää kokeilla myös kovempia kannusteita, sanoo Valtonen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt