– Ideologisen integraation ja keskusjohtoisen suunnitelmatalouden aika näyttää Euroopassa olevan ohi, arvioi Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.
Yritykset suhtautuvat Vuoren mukaan ennakkoluulottomasti EU:n ja euroalueen yhteistyön kehittämiseen.
– Osa EU:n päätöksistä on viime vuosien aikana kuitenkin vaikuttanut kielteisesti yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn ja vapaakaupan kehittymiseen. Talouskriisien jälkeen on aika palauttaa markkinavetoinen talouskasvu EU:n ykkösprioriteetiksi. Varsinkin EU:n sisämarkkinat vaativat aidosti tehostamista. Toistaiseksi ne ovat vielä illuusio, hän sanoo.
Vuori toteaa, että jäsenmaat eivät vieläkään noudata yhteisiä sääntöjä.
– Jos sisämarkkinat toimisivat kuten Yhdysvalloissa osavaltioiden välinen kauppa, olisi sen BKT-vaikutus 60 prosenttia nykyisen 20 sijasta. Aktiivisen ja pragmaattisen kauppapolitiikan pitää myös helpottaa yritysten pääsyä uusille markkinoille. EU:n ja Korean välinen kauppasopimus on kasvattanut Suomen vientiä Koreaan jopa 40 prosenttia, Vuori toteaa.
Suomen on Vuoren mukaan syytä olla aktiivinen unionin kehittämisessä painottamalla ennakkoluulottomia ja markkinaliberaaleja ratkaisuja. Toimintakykyinen ja yhtenäinen EU on vahvempi toimija maailmantalouden ja politiikan tulevissa haasteissa kuin jokainen jäsenmaa olisi yksin. Se on Suomenkin etu geopoliittisten riskien kasvaessa.
– EU:n rooli poliittisena ja taloudellisena toimijana on muuttunut Suomen EU-jäsenyyden aikana. Meidän on ymmärrettävä tämä muutos ja reagoitava siihen. Suomen on nyt syytä edustaa pragmaattista ja markkinaliberaalia näkemystä unionin uudistamisessa. Samalla joudumme ehkä uudelleenarvioimaan tiettyjä aikaisempia EU-tavoitteitamme, Vuori sanoo.
Hänen mukaansa on aika selkeyttää EU:n ja jäsenmaiden työn ja vastuun jakoa. Integraation syventäminen pelkästään ideologisin perustein ei vastaa yritysten ja kansalaisten odotuksia.
– Uskottavan kansallisen EU-politiikan puute vaivaa yhä useampaa jäsenmaata. Komission tai parlamentin vallan lisäys tai kattavampi EU-viestintä ei ole aina oikea vastaus unionin haasteisiin, Vuori toteaa.
EU:n komission ehdottamat uudistukset yhteisestä valtiovarainministeristä ja budjetista ovat Keskuskauppakamarin neuvonantaja Johnny Åkerholmin mukaan väärä lääke nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Hänen mielestään euromaiden yhteisen rahoituslaitoksen EVM:n muuttuvaan rooliin on syytä suhtautua pragmaattisesti. EVM on vakausmekanismi, joka myöntää tukea talousongelmista kärsiville jäsenmaille.
– Suomen on syytä tukea vakausmekanismin vahvistamista vain, jos sille luodaan selkeät säännöt. Järjestelmän reunaehdoista päätetään poliittisin perustein, mutta sääntöjen soveltaminen tulee pysyä poliittisen päätöksenteon ulkopuolella. Paras tapa kannustaa jäsenvaltioita huolehtimaan omasta taloudestaan on markkinakurin turvaaminen, Åkerholm sanoo.
Kauppakamarin kymmenen linjausta
Kauppakamari on koonnut keskeiset seikat, joilla yritykset uskovat Euroopan unionin jatkossa luovan enemmän lisäarvoa jäsenmaille, niiden kansalaisille sekä yrityksille.
1. Poliittisessa integraatiossa on edettävä maltilla.
2. Vapaakauppa ja markkinatalous nostettava EU:n kasvun moottoriksi.
3. Jokaisella EU-maalla on vastuu omasta taloudestaan ja sosiaaliturvasta.
4. Fiksulla sääntelyllä ja markkinavetoisilla ratkaisuilla luodaan edelläkävijyyttä.
5. Järkevä Brexit-ratkaisu on kaikkien etu.
6. Ei uusille instituutioille ja instrumenteille.
7. Komission roolia selkeytettävä.
8. Uudet megatrendit eivät kaipaa uusia virastoja tai normeja.
9. Yhteisvastuu ei ole itsestäänselvyys.
10.Kyllä paremmalle talouskoordinaatiolle.
