X
SULJE MAINOS
Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi. LEHTIKUVA/THOMAS SAMSON

Kauppa perää verotuksen keventämistä

Työn verotusta keventämällä lisätään kuluttajien ostovoimaa ja kavennetaan verokiilaa, sanoo Kaupan liitto.

Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemen mukaan kaupan tuotteisiin ja palveluihin kertyy paljon kotimaista työtä ja moninkertaisia verokiiloja erilaisten palvelu-, toimitus- ja hankintaketjujen kautta. Päällekkäiset verokiilat nostavat palkkakustannuksia ja hintoja ja leikkaavat ostovoimaa. Samalla kuluttajille muodostuu kannustin ohittaa ainakin osa verokiilasta ostamalla tuotteita ulkomaisista verkkokaupoista.

– Budjettiriihessä työn verotusta tulee keventää. Siten kavennetaan verokiilaa sekä tuetaan suomalaisten ostovoimaa ja kaupan alan yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Lisäksi on tärkeää, etteivät budjettiriihessä päätettävät veronkiristykset kohdistu ostovoimaan, Kiviniemi sanoo.

Erikoiskauppa tarvitsee korona-exit-tukitoimia

Erikoiskauppa on kärsinyt voimakkaasti koronapandemian ja viranomaisrajoitusten vaikutuksista. Toipumista vauhdittamaan toimialalle tarvitaan Kaupan liiton mukaan kohdennettuja politiikkatoimia.

Koronapandemia on osoittanut, että yrityksillä on yhä suurempi tarve löytää yrityskohtaisia ratkaisuja myös henkilöstöön liittyvissä kysymyksissä. Kaupan alan yritysten tilanne vaihtelee voimakkaasti muun muassa pandemian vaikutusten, suhdanteiden, asiakastarpeiden ja kilpailutilanteen mukaan.

Sopimismahdollisuuksien lisääminen parantaa yritysten kilpailukykyä, sillä näin lisätään joustavuutta ja tuottavuutta ja sitä kautta myös työllisyyttä. Paikallisen sopimisen edistäminen edellyttäisi hallitukselta päätöksiä muuttaa työlainsäädännön pakottavia säännöksiä niin, että niistä voidaan sopia toisin suoraan yrityksissä.

– Hallituksella tulisi olla rohkeutta kokeilla erilaisia työlainsäädännön joustoja käytännössä. Yrityskohtaista sopimista tulisi kokeilla erikoiskaupoissa korona-exit tukikeinona sopimalla paikallisesti sunnuntaityön korotusosasta. Kokeilun perusteella voidaan arvioida vaikutuksia yrityksen kilpailukykyyn ja työllisyyteen, Kiviniemi ehdottaa.

Perustili ja työttömyysturvan uudistus

Kiviniemi toteaa, että suomalainen sosiaaliturva synnyttää edelleen kannustinloukkuja. Esimerkiksi asumistuen ja työttömyystuen määräytymisperusteet voivat tehdä työn vastaanottamisen taloudellisesti kannattamattomaksi. Tämä on merkittävä este työllisyysasteen nostolle. Kaupan alan näkökulmasta kannustinloukut vaikuttavat työvoiman saatavuuteen.

– Jotta lyhyellä tähtäimellä jokaisen työtunnin vastaanottaminen ja tekeminen olisi kannattavaa sekä oman toimeentulon näkökulmasta turvallista, tulisi sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta nopeuttaa ja purkaa kannustinloukkuja. Myös työttömyysturvaa tulee uudistaa ansioturvaa porrastamalla työvoimapulan ratkaisemiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. Samalla voitaisiin vahvistaa julkista taloutta, Kiviniemi toteaa tiedotteessa.

Pidemmällä tähtäimellä kannustinloukkujen purkamiseksi Suomessa tulisi hänen mielestään ottaa käyttöön perustili, jota useat asiantuntijat ovat ehdottaneet.

– Budjettiriihessä hallituksen tulee päättää perustilimallin jatkovalmistelusta. Samoin yleistä ansioturvaa tulee selvittää mahdollisimman nopeasti ja laaja-alaisesti.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen parantaisi kansantalouden huoltosuhdetta ja helpottaisi eri toimialoja vaivaavaa työvoimapulaa.

– Kaupan ala ja sen toimintaa tukevat palvelut tarvitsevat osaavaa työvoimaa, jonka saatavuus tulee turvata ulkomaisen työvoiman lupaprosesseja nopeuttamalla ja viranomaisten riittävät resurssit varmistamalla, Kiviniemi muistuttaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt