Koronan kirittämä rautakaupan, kodin tekniikan ja päivittäistavarakaupan kasvu siivittää vähittäiskaupan myyntiä tänä vuonna, selviää Kaupan liiton tiedotteesta.
Ennakkotietojen perusteella kesä- ja heinäkuu ovat olleet erittäin vahvoja myyntikuukausia myös monissa muissa käyttötavarakaupan yrityksissä.
Elo−syyskuussa maksettavat veronpalautukset vahvistavat kesälomilta ja etätöistä palaavien suomalaisten ostovoimaa, mikä piristää alkusyksyn näkymiä.
Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan liikevaihdon määrän kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttia, kun viime vuonna kasvua kertyi 2,3 prosenttia. Ensi vuonna kasvu jatkuu puolessatoista prosentissa.
Koronakriisi on kuitenkin kurittanut merkittävällä tavalla monia palveluita ja erikois- ja käyttötavarakaupan aloja.
Esimerkiksi vaate- ja kenkäkauppojen liikevaihdosta hävisi maalis− toukokuussa viime vuoteen verrattuna yli puolet, optikkojen liikevaihdosta lähes puolet, kultasepänliikkeiltä vajaa kolmasosa ja kirjakaupoilta neljäsosa. Tällaisista luvuista yritysten on vaikea toipua.
Osa yrityksistä on joutunut siirtämään tai peruuttamaan investointisuunnitelmiaan. Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja on huolissaan siitä, miten investointien lykkääminen vaikuttaa kotimaisen erikoiskaupan tehokkuuteen ja kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla.
– Etenkin digitalisaatioinvestoinneilla on suuri merkitys erikoiskaupan kilpailuedellytyksille, ja on todella vahingollista, jos niitä ei nyt pystytä tekemään, Kurjenoja perustelee.
Kaupan näkymä sumea
Kaupan näkymä on sumuinen. Jos COVID-19 voimistuu ja leviää taas syksyllä Suomessa ja Euroopassa, liikkuminen vähenee ja epävarmuus kasvaa. Samalla työttömyys pahenee ja osa siitä rakenteellistuu, ja kotitalouksien säästäminen kasvaa.
Lisäksi kansainvälisen kysyntä- ja investointitaantuman jatkuminen heikentäisi kotimaista teollisuutta ja tavara- ja palveluvientiä, mikä edelleen lisäisi myös kuluttajapalvelujen ahdinkoa.
– Tämä voisi leikata vähittäiskaupan kuluvan vuoden kasvusta yli puolet pois ja tukahduttaa ensi vuoden kasvun kokonaan”, Kurjenoja arvioi.
Koronaviruksen toinen aalto kolhisi erittäin pahasti kaupan, yrityssektorin suurimman työllistäjän, työllisyyttä.
Viime vuonna vähittäiskaupasta hävisi 10 000 työpaikkaa, ja tänä vuonna työllisyyden ennustetaan vähenevän 13 000–14 000:lla. Epidemian paheneminen uudestaan syksyllä voisi viedä alalta jopa 20 000 työpaikkaa.
Varsinkin erikois- ja käyttötavarakauppojen henkilöstöodotukset lähikuukausille ovat heikohkot.
Koronapandemian puhkeaminen keväällä ei juurikaan vaikuttanut päivittäistavarakaupan työllistämisaikomuksiin, mutta käyttötavarakaupassa ne romahtivat eivätkä ole palautuneet alkuvuoden tai viime vuoden tasolle.
Kaupan liitto painottaa koronaepidemian toisen aallon torjumista. Maan hallitukselta työ edellyttää oikea-aikaista reagointia ja kansalaisilta ohjeiden noudattamista. Kauppa jatkaa omia määrätietoisia toimiaan turvallisen asioinnin varmistamiseksi.
Rakenteellisiin uudistuksiin vauhtia
Korona ei ole kuitenkaan ainoa kapula talouden ja työllisyyden rattaissa. Huoltosuhteen heikentyessä ja talouden velkaantuessa yhä pahemmin perusturvan ja työn kannustimien välinen ristiriita on pystyttävä ratkaisemaan aivan lähivuosina.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi vaatii hallitusta tarttumaan ripeästi rakenteellisiin uudistuksiin. Esimerkiksi kaupan alaa kannustinloukut ovat piinanneet jo pitkään.
Erilaiset päällekkäin toimivat tulosidonnaiset järjestelmät takaavat sen, ettei osa-aikaisen myyjän kannata aina tehdä lisätunteja eikä edes siirtyä kokoaikatyöhön, kun sitä tarjotaan. Työtuntien määrän kasvun tuomasta palkankorotuksesta jää myyjän käteen vain pieni osa.
Sekä nykyinen työmarkkinatuki että ansiosidonnainen työttömyyskorvaus yhdessä muiden järjestelmien kanssa muodostavat syviä kannustinloukkuja muun muassa myyjän tulotasoilla.
Loukkuja ei pystytä purkamaan yksittäisiä tukimuotoja viilaamalla vaan suunnittelemalla työhön kannustava kokonaisvaltainen, esimerkiksi perustilin kaltainen malli.
– Sosiaaliturvakomitean yhteyteen pitäisi nyt viipymättä perustaa asiantuntijaryhmä tehtävänään suunnitella malli, jolla korvattaisiin nykyisiä tulonsiirtojärjestelmiä. Työn pitäisi lähteä rohkeasti puhtaalta pöydältä, eivätkä nykyiset järjestelmät ja hallintorakenteet saisi sitä rajoittaa. Samassa yhteydessä pitäisi myös suunnitella ansiosidonnaisen työttömyysturvan järjestäminen osaksi kokonaisuutta, Kiviniemi linjaa.
– Suunnittelulla on jo kiire, sillä ilman kannustavia järjestelmiä työllisyyttä ei pystytä nostamaan pitkäjänteisesti.
