Verkkouutiset

Katri Kulmuni: Emme ole pakkoraossa kuten 90-luvulla

Lainaa on otettu tänä vuonna lähes 13 miljardia euroa ja sitä otetaan vielä lisää toukokuussa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan jos koronakriisistä selviäminen olisi pelkästään rahasta kiinni, niin ongelma olisi helppo hoitaa, sillä edullista lainaa on saatavilla.

– Jos vertaa 90-luvun alkuun, niin valtio on kuitenkin toistaiseksi aikalailla erilaisessa tilanteessa. Meillä on valuuttana vakaa euro, korot ovat alhaalla ja ulkomaiset lainanantajat luottavat Suomeen, Katri Kulmuni sanoi hallituksen kehysriihen päätteeksi pitämässä tiedotustilaisuudessa.

Kulmuni totesi, että lainanantajien luottamuksesta kuuluu kiitosta myös edelliselle hallitukselle.

– Me emme ole samanlaisessa pakkoraossa juuri tällä hetkellä kuin 90-luvulla oltiin.

Kulmuni sanoi, että lainaa otetaan niin, ettei ihmisten terveydensuojelu tai testaaminen jää siitä kiinni. Turvavarusteiden ja suojaimien ostoon varataan 600 miljoonaa euroa.

Töistä palkatta poisjääneille vanhemmille uusi tuki

Lainaa otetaan myös yritysten kantamiseksi kriisin yli. Yritystukien määrä kasvaa jälleen lähes miljardilla eurolla.

Ihmisten toimeentuloa tuetaan uudella, alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnatulla kuukausikorvauksella, joka on vähimmäisvanhempainpäivärahan suuruinen eli 723,50 euroa kuukaudessa.

Määräaikainen tuki on tarkoitettu vanhemmille, jotka ovat palkatta pois töistä hoitaakseen lapsiaan, jotka eivät voi mennä varhaiskasvatukseen tai kouluun. Tukeen varattaisiin 94 miljoonaa euroa.

– Tämä on erittäin merkittävä päätös, Kulmuni sanoi.

Lainaa otetaan lisää myös kuntien tueksi. Kuntien tulopohjaa paikataan valtionosuuksilla ja kompensoimalla verotulojen menetyksiä. Loppusumma on miljardin luokkaa.

Historian suurin lisätalousarvio

Hallitus sopi tänään toisesta lisätalousarvioesityksestä, jonka mittaluokka on kokonaisuudessaan 4,1 miljardia euroa.

– Todennäköisesti se on Suomen modernin historian suurimpia tai suurin lisätalousarvio. Määrärahalisäyksiä kuluvalle vuodelle siinä on 3,6 miljardia, Kulmuni sanoi.

Rahoilla tuetaan yrityksiä, perheiden toimeentuloa, maaseudun yrityksiä ja rajavartiosta. Kulttuurin ja liikunnan eli museoiden, teattereiden, urheiluseurojen ja lajiliittojen tukemiseen suunnataan 60 miljoonaa euroa.

Lisätalousarviossa on mukana myös maaliskuun työmarkkinapaketista valtiolle aiheutuneet menot.

– Lisäksi on ennakoitu sitä, että sosiaaliturvamenot tulevat tässä tilanteessa muutoinkin nousemaan, kun enemmän ihmisiä on työttömänä tai lomautettuna.

Työttömyysetuuksien ansioturvaan ja vuorottelukorvaukseen sekä työttömyysetuuksien perusturvaan hallitus ehdottaa yhteensä noin 1,1 miljardin euron lisäystä. Tästä 794 miljoonaa euroa on kasvaneen työttömyyden hoitoon sekä lomautuksiin ja 20 miljoonaa euroa työttömyyskassojen toiminnan tukemiseen.

Toukokuussa vielä elvytysbudjetti

Hallitus aikoo antaa vielä toukokuussa koronakriisin hoitoon sekä ensimmäisiin jälleenrakentamis- ja elvytystoimiin keskittyvän lisätalousarvion.

– Sen mittaluokka selviää aikanaa, mutta lainaa siihenkin otetaan, Kulmuni sanoi.

Toisen lisätalousarvioesityksen jälkeen Suomi on ottanut tänä vuonna lainaa noin 12,7 miljardia euroa.

Valtiovarainministerin mukaan pitkällä aikavälillä vaikuttavia päätöksiä ei voida loputtomasti lykätä.

– Tulevien sukupolvien taakkaa vähentäviä toimia on laitettava liikkeelle jo tänä vuonna. Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut työllisyystavoitteeseen juuri siksi, että valtion tulot saadaan kasvamaan nopeammin kuin menot.

Työllisyystoimiin palataan budjettiriihessä

Kulmunin mukaan työllisyystavoite on jatkossa entistäkin tärkeämpi ja työllisyystoimiin palataan syksyn budjettiriihessä. Hänen mukaansa ensimmäinen vaihe kestävyysvajeen kaventamisprosessissa toteutetaan toukokuun lisätalousarvioesityksen antamisen yhteydessä.

– Asiaa jatketaan syksyllä budjettiriihessä, jossa talouspolitiikan kokonaisuudesta linjataan. Silloin määritellään toimia ottaen huomioon taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, Kulmuni sanoi.

Budjettiriihessä hallitus käy läpi myös kuntien taloutta ja tarkastelee kuntien tehtäviä ja velvoitteita.

– Budjettiriihessä myös palaamme nyt alustavasti linjattuun julkisen talouden suunnitelmaan.

Julkisen talouden suunnitelmaan ei vielä sisälly EU-komissiolle annettavaa vakausohjelmaa, koska kuluvan vuoden menoja ei poikkeustilan takia kehys sido.

– Sen sijaan ensi vuoden menoja se sitoo, eli muutoksia on syksyllä tulossa, Kulmuni sanoi.

Poikkeusolojen mekanismi aktivoidaan

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi, että hallitus on päättänyt käynnistää elvyttävään talouspolitiikkaan tarkoitetun poikkeusolojen mekanismin aktivoinnin.

Verkkouutiset kysyi, mitä poikkeusolojen mekanismin käyttöön ottaminen nyt käytännössä tarkoittaa. Kehyssäännön mukaan budjettimenoja voidaan lisätä miljardilla eurolla hallituskauden aikana, korkeintaan 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallitus lisää nyt paljon enemmän menoja.

Kulmuni vastasi, että hallitus on linjannut, että valtiovarainministeriö voi aloittaa työn poikkeuksellisen mekanismin käyttöön ottamiseksi.

Kulmunin mukaan talouden kokonaisuutta ja talouspolitiikan linjaa arvioidaan syksyn budjettiriihessä.

– Me tulemme tekemään toukokuussa elvytysbudjetin, jossa täytyy katsoa nopean toimen elvyttäviä tekoja ja sitten myös huolehtia kestävyysvajeemme kiinnikuromisesta. Se on tietysti pitkä prosessi, Kulmuni sanoi.

Suoraa vastausta kysymykseen, mitä hallitus sopi tulevaisuusinvestoinneista, ei saatu.

Lue myös:

Valtionvelka nousee noin 148 miljardiin euroon

”Kriisin aiheuttama taakka jaetaan oikeudenmukaisesti”

Valtio korvaa kunnille koronamenoja

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)