Kirjoittajan mukaan uusi laki uhkaa valtuustojen kokousten ja muiden vastaavien videointia tai taltiointien säilytystä. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Outi Mäkelä: Katoavatko valtuustojen videot?

Voi tulla mieleen, että lopetetaan kokousten videointi tai taltiointien säilytys.

Koronan, taloushaasteiden, soteuudistusten, liikennemerkkiuudistusten ja muiden akuuttien tilanteiden lisäksi kunnilla ja muilla julkisille toimijoille on räpsäytetty tälle kesälle toimeenpantavaksi laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Aikaa on kolme kuukautta, sillä 23.9.2020 on takaraja, jonka jälkeen julkisen sektorin verkkosivustojen, sekä niillä julkaistavien videoiden tulee olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia.

Saavutettavuuden lisääminen on sinänsä erinomaisen tärkeä asia ja on kaikin puolin järkevää, sillä yli miljoona suomalaistakin hyötyisi saavutettavista verkkopalveluista. On siis perusteltua tehdä viestinnästä mahdollisimman hyvin saavutettavaa.

Yksi kinkkinen ongelma lain soveltamiseen kuitenkin liittyy, nimittäin videot ja podcastit. Yhä useampi julkinen toimija on ryhtynyt tuottamaan aineistoa videomateriaalina sen viestinnällisen tehokkuuden takia: videomuodossa moniin asioihin on mukavampi uppoutua. Tyypillisimpiä lienevät videoidut valtuustojen kokoukset, videoblogit, esittelyvideot, podcastit ja tämän kevään aikana ovat yleistyneet myös erilaiset sähköiset kokoukset, webinaarit ja tapahtumataltioinnit.

Mikä näiden osalta siis on haaste – no se, että kaikissa videoissa ja podcasteissa, jotka jäävät tallenteiksi palveluntarjoajan verkkosivuille, pitää jatkossa olla tekstitys. Poikkeuksena ovat vain suorat lähetykset. Mutta, jos ne jäävät katsottavaksi nettisivuille, tulee niiden täyttää kriteerit 14 päivän jälkeen.

Lain toimeenpanoa ohjeistaa ja valvoo aluehallintovirasto, jonka sivuilta on luettavissa muun muassa että: ”Laissa ei siis esimerkiksi määritellä, että vain tietyn mittaiset lyhyet videot tulisi tekstittää ja pidemmät tallenteet, esimerkiksi kunnanhallituksen kokoukset, voisi jättää tekstittämättä. Myös esityksistä tai luennoista tehdyt videot tulee tekstittää, koska harvoin esiintyjä puhuu sanasta sanaan samat asiat esitysdiojen kanssa.”

Tavoite on toki jälleen kerran erinomainen.  Mutta niin kauan, kun suomen kieltä ei vielä mikään robotti suoraan tekstitä, niin melkoisen työlästä ja tyyristä tulee olemaan esimerkiksi valtuuston kokousten nettilähetysten tekstittäminen.

Nykyisellään useiden kuntien valtuustojen kokoukset ovat nähtävissä netissä vuosienkin päästä, mikä on mainio palvelu paitsi hallinnon läpinäkyvyyden ja demokratian kannalta, myös senkin vuoksi, että kokouksissa käyty keskustelu tulee dokumentoitua. Valtuustojen pöytäkirjat kun eivät pääsääntöisesti ole keskustelupöytäkirjoja.

Nurmijärvellä on alettu tämän kevään aikana tuottamaan Teams-taltiointina toteutettua Nurmijärvi TV:tä, jossa viestitään kuntalaisia koskevista ajankohtaisista asioista. Videoblogi julkaistaan Youtubessa ja upotetaan kunnan kotisivuille kaikkien löydettäväksi. Yhden jakson kesto on keskimäärin 15 minuuttia ja sen tekstittämiseen kuluu aikaa noin kaksi tuntia. Samalla kaavalla laskettuna 2 tuntia kestävän valtuuston kokouksen tekstittämiseen kuluisi 16 tuntia. Tämä tarkoittaisi pelkästään valtuuston kokouksiin vuosittain arviolta 20 000- 30 000 euron lisäkustannuksia.

Pelkäänpä, että kuntatalouden nykyisessä kurimuksessa voi varsin helposti tulla mieleen, että helpoimmalla päästään, jos lopetetaan valtuuston kokousten ja muiden tapahtumien videointi, tai vähintäänkin poistetaan videot netistä kahden viikon jälkeen. Se olisi toki lain mukainen tapa toimia, mutta saavutettavuus ei suinkaan paranisi, vaan heikkenisi merkittävästi. Videointien vähentäminen tai taltiointien poistaminen ei myöskään palvele osallistumista tai demokratiaa. Riski vääränsuuntaiseen kehitykseen on todellinen.

Saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova viranomainen on Suomessa aluehallintovirasto. Avin sivuilta asiaan ei löydy muuta neuvoa kuin kehotus katsoa kohta ”Jos videoiden tekstittäminen osoittautuu kohtuuttoman raskaaksi tai kalliiksi”. Selkeät ohjeet loppuvat tähän. Linkin takana ei ole mitään konkreettista siitä, mikä on kohtuutonta tai miten tulkitaan raskas ja kallis.

Aika käy vähiin ja veikkaan, että monissa julkisissa organisaatioissa asiaan ollaan vasta havahtumassa. Josko koronauutisten lomaan mahtuu jo jotain muitakin uutisaiheita, voisi tämän luun kertaalleen kaluta, josko se auttaisi tuon ”kohtuuttoman raskaan tai kalliin” selkeytymiseen.

 

Outi Mäkelä

Outi Mäkelä

Outi Mäkelä on Nurmijärven kunnanjohtaja ja entinen kokoomuksen kansanedustaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt