Anssi Kujala. Kuva: Juha Harju

”Kassavirrat pysähtyivät yhdessä yössä”

Koronakriisi on Anssi Kujalan mukaan nopeiten ja koviten suomalaiseen yrittäjyyteen iskenyt kriisi.

– Se, mitä aiemmin on nähty, on kuin hidastetusta mustavalkoelokuvasta. Aiemmat kriisit eivät ole olleet niin nopeita tai voimakkaita kuin tämä, mitä nyt näemme. Tämä on täysin uudenlainen tilanne.

Näin kuvailee Suomen yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, joka on nähnyt perheensä yrittäjyyden kautta 90-luvun alun laman, yrittäjäjärjestössä vuosina 2008-2009 Suomea koetelleen finanssikriisin ja nyt Suomen yrittäjien johtopaikalta 2020-luvun alun koronakriisin.

Anssi Kujalan juuret ovat Pohjanmaalla reilun 4500 asukkaan Isossakyrössä, jossa hänen isänsä toimi 1990-luvun alkaessa kuljetusalan ja maansiirtoalan yrittäjänä. Lähipiirissä oli tuolloin paljon yksityisyrittäjiä ja pk-yrityksiä. ”Koko suku täynnä yrittäjiä”.

Aiempi vuosikymmen oli eletty kovaa nousukautta, kun vahva markka ja rahamarkkinoiden vapautuminen lisäsivät kulutusta rajusti. Vielä ei ymmärretty suljetun talouden avautumisen seurauksia. Pudotus oli kova, kun lama iski. Valtion rahahanat laitettiin kiinni.

– Ihmisiä irtisanottiin, kun kysyntä laski niin dramaattisesti. Elvyttävänä toimina ei esimerkiksi tehty julkisia tienrakennushankkeita, koska valtion rahat olivat niin totaalisen loppu eikä Suomi silloin lainaa saanut samalla tavalla kuin tänä päivänä. Kyllä siinä loppui työntekijöiltä työt aika nopeasti. Isä jatko yksin ja osin veljeni kanssa yritystoimintaansa, ja kyllä se muutti meilläkin koko perheen elämää. Totta kai se muutti. Kun aiemmin oli ollut keskiluokkainen perhe, niin ei sitä varallisuutta tai rahaa enää ollut samalla tavalla. Omissa ikätovereissa ja koulukavereissa oli paljon yrittäjäperheiden lapsia, ja kyllä se heissäkin näkyi pienyrittäjyydestä elävällä paikkakunnalla, Anssi Kujala kertoo.

– Mutta muistan nekin yrittäjät, jotka eivät millään voineet hyväksyä sitä uutta tilannetta, vaan esimerkiksi pitivät työntekijöistänsä loppuun asti kiinni. Vastuunkanto työntekijöistä ja heidän perheistään oli niin vahvaa. Ja sen, ettei tehty niitä ratkaisevia päätöksiä lomauttamisesta, irtisanomisesta tai tuotannon alasajamisesta, niin johti sitten siihen, että koko yritys kaatui, puhumattakaan kaikesta henkilökohtaisesta varallisuudesta. Ne olivat kovia ihmiskohtaloita, kun yrittäjä oli laittanut koko omaisuutensa kiinni ja yrittää hankkia elannon itsellensä ja perheellensä.

1990-luvun opit yrittäjäjärjestöön

Kun finanssikriisi iski vuonna 2008, Kujala työskenteli Suomen Yrittäjien yhden aluejärjestön, Helsingin yrittäjien toimitusjohtajana. Hän oli mukana perustamassa Uudellemaalle vakauttamisneuvontaa, jossa mukana olivat muun muassa konkurssiasiamiehen toimisto, Finnvera ja Uudenmaan verotoimisto. Vakauttamisneuvonnassa yrityksiä alettiin opastaa verottajakäytännöistä ja verojen maksusuunnitelmien tekemisestä, jäännösverojen maksusuunnitelmiin tehtiin kevennyksiä ja menettelyitä kevennettiin.

Tarkoituksena oli palauttaa yrittäjien strateginen päätöksenkyky siinä tilanteessa, jossa oltiin. Tämän oppi poiki Kujalan mukaan juurensa jo 1990-luvulta: enää ei jäätäisi tilanteeseen, jossa yrittäjät ajautuvat konkurssiin jäädessään pohtimaan sitä, että irtisanotaanko vai lomautetaanko. Joskus apu pelasti Kujalan mukaan myös henkiä – kirjaimellisesti.

– Vetämässäni ohjausryhmässä pyrittiin aina eri viranomaisten kanssa käsittelemään yksi tapaus kokouksen aikana, jotta oivallettaisiin, minkälaisia vaikutuksia kriisillä on ollut. Usein katsaukset käytiin läpi vakautusneuvojan toimesta. Mutta yhden kerran eräs yrittäjä halusi itse tulla kertomaan tilanteestaan, ja kyllähän se pysäytti. Hän kertoi olleensa itsemurhan partaalla Tampereen moottoritien ylikulkusillalla, mutta ajatteli vielä, että soitanpa yrittäjäjärjestöön ja pyydän apua. Hänen yrityksensä on muuten edelleen tänäkin päivänä pystyssä.

– Mutta nyt kriisi on toisenlainen. Tyypillistä finanssikriisissä oli se, että oli liikaa luotettu rahan voimaan ja otettu liian raskaita taakkoja ja rahoitusta yritystoimintaan. Ja kun rahoitusmarkkina muuttuukin haastavammaksi, niin yrityksen liiketoiminta ei kyennytkään kattamaan esimerkiksi kasvavia korkoja. Nyt kyseessä on kuitenkin globaali terveysuhka, joka ei johdu millään tavalla yrityksistä.

”Julkisen ja yksityisen kohtalonyhteys voimistuu”

Kun koronakriisi alkoi, Kujala kertoo kaivaneensa Uudenmaan vakauttamisneuvonnasta tehdyn 12 vuoden takaisen loppuraportin esille. Samoja toimenpiteitä tarvittaisiin edelleen. Mutta volyymi oli pientä verrattuna siihen, mitä nyt nähdään.

– Kassavirrat ovat nyt pysähtyneet yhdessä yössä. Maanantaina 9.3. yrittäjällä on saattanut olla hyvinkin myönteinen näkymä, että tämä mun oma bisnes nyt tästä kehittyy, kuten erityisesti nyt on kuultu esimerkiksi ravintola-alalla Levillä tai Helsingin keskustassa. Sitten torstaina 12. päivä ja perjantaina 13. päivä kysyntä lakkaa kuin seinään, eikä kukaan jää odottamaan sitä, että koska korot nousevat, Kujala sanoo.

– Kassavirta tyrehtyy heti, ja samaan aikaan laskut, vuokra, palkat ja kaikki yrityksen kiinteät kulut juoksevat. Eikä missään välissä ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta sopeuttaa toimintaa edes viikkoa siihen uuteen tilanteeseen.

Vuodesta 2008 jäi kuitenkin paljon oppeja käteen. Lisäraha ja -tuki saatiin koronakriisin iskettyä liikkeelle nopeasti. 1990-lukuun verrattuna rahahanoja ei iskettykään kiinni heti kriisin alkaessa, vaan kunnat ovat päinvastoin tehneet nyt kirjallisia suosituksia siitä, miten joitakin hankkeita voitaisiin aikaistaa.Maaliskuun loppuun mennessä Kuntaliitto, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ja Uusyrityskeskuksen johto koordinoivat yhdessä lähes 500 ihmisten yritysneuvontaresurssit koronakriisin hoitoon.

Vuonna 2008 näitä henkilöitä oli Uudellamaalla yksi.

– Julkisen ja yksityisen sektorin kohtalonyhteys voimistuu nyt. Tällaisen hädän tullen on kerta kaikkiaan upeaa, että huomataan, kuinka kumpaakin osapuolta tarvitaan ja tehdään ratkaisuja, jotka eivät normaalissa hallintomaailmassa olisi tulleet kysymykseenkään. Toivon, että tästä tulee myös uusi normaali, Kujala sanoo.

– En ole tunteellinen ihminen, mutta olen ollut välillä jopa liikuttunut siitä, miten esimerkiksi julkisella sektorilla on ymmärretty se, miten yrityksiä tulee kannustaa jatkamaan. Kaikki ymmärtävät, että Suomi ei voi menestyä ilman yrityksiä. Ei ole työpaikkoja eikä verotuloja.

Suora tuki avainasemassa

Kuluneella viikolla hallitus antoi ensi kertaa esityksen yrittäjien työttömyysturvasta ja yksinyrittäjätuesta. Toimet ovat Anssi Kujalan mukaan kuitenkin vasta alussa.

Hetken hiljaisuuden jälkeen Kujala kertoo jo kuullensa yrittäjistä, jotka palauttavat mieleen vuoden 2008 tapahtumat.”Mutta niillä tarinoilla ei lähdetä mässäilemään, varsinkaan tässä vaiheessa. Ei niihin oikein osaa edes reagoida”.

– Yhteiskunnan pitää tulla nyt vastaan ja ymmärtää se, että tervekään yritys ei selviä sillä, että sanotaan, että ota lainaa, kyllä meiltä saa takauksen. Tai että siirretään yrittäjän eläkemaksuja eteenpäin ja verottaja antaa maksujoustoja pienemmällä viivästyskorolla. Ei nämä riitä. Vaan nyt tarvitaan tätä niin sanottua suoraa tukea yrityksille. Ja kyllähän tässä on jo merkittävä liikahdus tapahtunut, jos miettii, että vielä viime viikon maanantaina BusinessFinlandin myöntämisvaltudet olivat 30 miljoonaa euroa. Puolessa välissä viikkoa oli jo 150 miljoonaa euroa, ja kun eduskunta rukkasi valtiovarainvaliokunnassa lisäbudjettia, niin torstaina myöntövaltuudet olivat jo 700 miljoonaa euroa. Eli tuli lopulta se miljardin paketti, Kujala toteaa.

– Silti minulla on valitettava aavistus ja vahva tuntuma siitä, kun kriisin alkamisesta tuli perjantaina täyteen kolme viikkoa, että näinä päivinä monella on se tilanne, että rahat on loppu ja toimeentulovaikeudet iskevät samaan aikaan päin naamaa.

Anssi Kujalan mukaan on päivänselvää, että omat vaikeutensa tulevat esiin myös sitten, kun kriisin syvin aallonpohja on ohi. Kujalan mukaan silloin varmasti joudutaan punnitsemaan, mihin yhteiskunnassa on varaa.

– Jostakin jo luvatusta pitää todennäköisesti luopua. Myös vuosi sitten näihin aikoihin luvatuista.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt