Kaspianmeri on maailman suurin sisämeri, jonka rantavaltioita ovat Venäjä, Azerbaidžan, Iran, Turkmenistan ja Kazakstan. Vuosisadan loppuun mennessä sisämeri uhkaa kutistua neljänneksen verran eli 93[nbsp]000 neliökilometriä, joka vastaa Portugalin suuruista aluetta, kirjoittavat saksalaiset ja hollantilaiset tutkijat Matthias Prange, Thomas Wilke ja Frank P. Wesselingh jouluviikolla ilmestyneessä artikkelissaan Communications Earth & Environment-julkaisussa.
Syynä kutistumiseen on ilmaston lämpeneminen, joka haihduttaa vesimääriä. Vedenpinta laskee 9-18 metriä. Pohjois-Kaspialla sijaitsevat jääkerrokset sulavat, millä on vaikutuksia niin alueen väestöön, geopolitiikkaan ja biodiversiteettiin. Alueella asuu yli sata miljoonaa ihmistä
Esimerkiksi 99 prosenttia kaspianhylkeiden poikasista kasvaa Pohjois-Kaspian jääalueilla, joten lajia uhkaa sukupuutto. Vastaavasti alueen kuihtuminen koskettaa eniten Venäjää ja Kazakstania, jotka menettäisivät huomattavan osan rantaviivastaan.
Rantaviivan siirtyminen ja vedenpinnan lasku vaikuttaa meren- ja kaupankäyntiin sekä kalastusalueisiin. Jos suolaista sisämerta uhkaa Aral-järven tai Kuolleenmeren kohtalo, on sen vaikutukset merkittäviä. Tilannetta voitaisiin korjata rakentamalla kanava Mustastamerestä Kaspianmereen, mutta myös tämä olisi geopoliittisesti ja ekologisesti riskialtista.
Falling levels of lakes and seas in continental interiors could be devastating, and need immediate and coordinated action. https://t.co/RlFbCXb2p1 @marum_de pic.twitter.com/y9eScyZBap
— Communications Earth & Environment (@CommsEarth) December 23, 2020
