Rakennusliiton jäsenlehti Rakentaja-lehti lähetti maaliskuussa kyselyn koronalle altistumisesta ja tartunnoista liiton noin 42[nbsp]000 työssäkäyvälle ja opiskelijajäsenille. Vastauksia tuli 1[nbsp]534.
Vastanneista henkilöistä noin kymmenen prosenttia oli altistunut koronalle työpaikallaan. Työmaalla altistuneista 21 prosenttia oli saanut koronatartunnan.
Yli puolella vastaajista terveydentila on palautunut koronan sairastamisen jälkeen ennalleen. Kuitenkin 12 prosentilla tartunnan saaneista terveydentila ei ole palautunut ennalleen. 30 prosenttia ei halunnut vastata kysymykseen.
Siitä, onko työnantaja ilmoittanut tapaturmavakuutusyhtiölle työntekijänsä työmaalla saadusta koronatartunnasta, ei tiennyt 70 prosenttia työntekijöistä. Työnantajalla on velvollisuus pitää kirjaa koronalle altistuneista, sillä se vaikuttaa mahdollisiin ammattitautipäätöksiin.
Hygieniaongelmia useilla työmailla
Kyselyssä selvitettiin myös, minkälaisia toimenpiteitä työmailla on käytössä koronatartuntojen estämiseksi. Lähes 50 prosenttia vastaajista kertoi, ettei työmaiden hygieniatasoa ole parannettu.
Vastaajista 58 prosenttia sanoi, että sosiaalitiloja ei siivota enempää kuin aiemminkaan. Vastaajista 80 prosenttia kertoi, että saatavilla on käsidesiä.
Noin 50 prosenttia vastaajista kertoi, että kahvi- ja ruokailutaukoja ei ole porrastettu eikä työntekijöiden määrää samoissa tiloissa vähennetty. Alle puolet vastaajista kertoi työmaallaan olevan maskipakko.
Vastaajista 11 prosenttia sanoi, ettei työmaalla ole tehty mitään koronatartuntojen vähentämiseksi. Hyvin huolestuttavaa oli myös se, että 86 prosenttia kertoi, että käsienpesupaikkoja ei ole lisätty.
Työmaalla tapahtuneen korona-altistuksen jälkeen seuranneista toimenpiteistä karanteeniin määräämisestä kertoi 56 prosenttia vastaajista. Noin kymmenen prosenttia sanoi, että työmaa oli suljettu. Kolmannes kertoi, että työmaalle oli sen jälkeen määrätty maskipakko ja noin 15 prosenttia, että työmaalla työskentelyä oli porrastettu.
