Karl Marx kehotti kaikkien maiden työläisiä liittymään yhteen. LEHTIKUVA/AFP

Karl Marx eli jatkuvasti yli varojensa

Venäjän sensuuri ei puuttunut tieteelliseksi luokitellun Pääoma-teoksen tekstiin.

Emeritusprofessori Wilfried Nippel Berliinin Humboldt -yliopistossa on kirjoittanut tiiviin elämäkerran Karl Marxista. Teoksessa tarkastellaan Marxin elämänvaiheita ja pääpaino on hänen julkaisemissaan kirjoituksissa.

Maailman tunnetuimpiin yhteiskunnallisiin ajattelijoihin kuuluva Karl Marx syntyi juutalaiseen perheeseen Trierissä toukokuussa 1818. Preussissa juutalaisten ammatinvalintoihin kohdistui monia rajoituksia ja voidakseen paremmin harjoittaa juristin työtään perheen isä kääntyi kristityksi ja myös Karl Marx kastettiin vuonna 1824.

Eri tutkimuksissa on pohdittu paljon juutalaisen taustan vaikutusta Karl Marxin kehitykseen, mutta itse hän ei asiaa ainakaan kirjoituksissaan miettinyt.

Marx valmistui ylioppilaaksi vuonna 1835 ja aloitti oikeustieteen opinnot ensin Bonnissa ja myöhemmin Berliinissä. Loppujen lopuksi Marx teki antiikin filosofiaa käsittelevän väitöskirjansa Jenan yliopistossa.

Toimittajana

Marx ei päätynyt yliopistouralle. vaan hänestä tuli lehtimies ja vapaa tutkija. Ensimmäinen työpaikka löytyi Kölnissä ilmestyvässä lehdessä ja ensimmäiset kirjoitukset ilmestyivät vuonna 1842. Pian hänestä tuli Rheinische Zeitungin kantava voima.

Samoin vuonna 1842 Marx tutustui varakkaan tekstiilitehtailijan poikaan, Friedrich Engelsiin, jonka vaikutus Marxin elämään oli ratkaisevan tärkeä. Ystävyys kesti Marxin kuolemaan vuoteen 1883 saakka.

Osin juuri Engelsin kehotuksesta Marx syventyi kirjoituksissaan talouskysymyksiin ja ryhtyi arvostelemaan kansantaloustieteellisiä teorioita, jotka puolustivat vallitsevia oloja.

Maanpakolainen

Rheinische Zeitungin kirjoitukset alkoivat ärsyttää vallanpitäjiä yhä enemmän. Tilanne johti vuonna 1843 Marxin näyttävään eroon lehden toimituksesta ja siirtymiseen vaimoineen Pariisiin. Sielläkin hän jatkoi kirjoitteluaan, joissa pilkattiin muun muassa Preussin hallintoa kuningasta myöten.

Ranskassa käytettiin 1830-luvulta lähtien nimitystä kommunistit ryhmittymistä, jotka pyrkivät kumoamaan vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen. Pariisissa Marx sai kosketuksen näihin piireihin ja hän loi kiinteät yhteydet myös paikallisiin työväenjärjestöihin.

Hän havaitsi pian heidän tarvitsevan laajemman teoriapohjan toiminnalleen. Proletariaatti tarvitsi uudenlaista yhteyttä filosofiaan ja Marxin mukaan teoria muuttuu aineelliseksi mahdiksi, kun se saa massat valtaansa.

Marxin työ Ranskassa keskeytyi, koska Preussin vaatimuksesta Ranskan hallitus antoi hänelle karkotusmääräyksen alkuvuodesta 1845. Seuraava kohde oli Bryssel, siellä hän luopui Preussin kansalaisuudestaan ja eli passittomana lopun ikäänsä.

Brysselissä Marx oli poliittisesti hyvin aktiivinen, hän toimi muun muassa kommunistisen liiton johdossa. Belgiassa syntyi yhteistyössä Engelsin kanssa kuuluisa Kommunistisen puolueen manifesti, josta myöhemmin käytettiin vain nimeä Kommunistinen manifesti. Tämä alun perin 23 sivuinen esitys painettiin ensimmäisen kerran Lontoossa ja sitä levitettiin ympäri Eurooppaa.

Belgian turvallisuuspoliisi tarkkaili epäluuloisena Marxin toimintaa. Viimein hänet karkotettiin helmikuussa 1848 ja hän siirtyi jälleen Pariisiin.

Vuodesta 1848 puhutaan Euroopan hulluna vuotena, tuolloin vallankumousyrityksiä syntyi useissa valtioissa. Katutaistelujen puhkeaminen Berliinissä maaliskuussa 1848 sai Marxin palaamaan Kölniin, jonne hän perusti uuden sanomalehden, Neue Rheinische Zeitungin. Samoin kommunistisen liiton keskustoimisto muutti kaupunkiin.

Lontoon kausi

Marxin oleskelu kotimaassaan jäi verraten lyhyeksi. Vallankumoukseen kehottavat tekstit johtivat siihen, että Marx karkotettiin toukokuussa 1849. Nyt Marx siirtyi perheineen Pariisin kautta Lontooseen, mihin vallankumousten epäonnistuttua oli siirtynyt paljon kumouksellisia manner-Euroopasta.

Karl Marxin elämän yksi ongelma oli, että hän eli jatkuvasti yli varojensa. Hän sai kirjoituksistaan kohtuullisia, joskin epäsäännöllisiä korvauksia. Marxin perheen elämä Lontoossa olisi ollut hyvin kurjaa ilman sukulaisten ja ennen kaikkea rikkaan ystävän, Engelsin antamia avustuksia.

Lontoossa syntyi Karl Marxin uran tärkein teos, vuonna 1867 ilmestynyt Pääoma. Se on tieteellinen tutkimus, mutta Marx itse antoi teokselleen myös käytännöllisen tehtävän. Hän korosti usein, että kirjasta tulisi kauhein ammus, joka koskaan on ammuttu päin porvaristoa.

Nippel arvioi, että Pääoma kiinnosti aluksi vain kaikkein opinhaluisimpia työläisten pientä piiriä. Työväenliikkeen poliittisilla johtajilla ei yleensä ollut aikaa monimutkaisen teoksen lukemiseen. Vuonna 1872 Marx oli erityisen ylpeä siitä, että teoksesta otettiin venäjänkielinen painos. Venäjän sensuuri ei puuttunut tieteelliseksi luokitellun teoksen tekstiin. Jälkiviisaasti tätä voi sanoa suureksi virheeksi.

Marx ehti elinaikanaan aloittaa Pääoman toisen osan kokoamisen, hän paneutui enemmän kirjan luettavuuteen ja paransi tekstin jäsentelyä. Marxin kuoleman jälkeen Engels koki velvollisuudekseen jatko-osan toimittamisen loppuun. Pääoman toinen osa ilmestyi vuonna 1885.

Engels kokosi Marxin teksteistä myös Pääoman kolmannen osan. Vasta sen ilmestyttyä vuonna 1894 alkoi akateemisessa maailmassa keskustelu Marxin kapitalismianalyysin pätevyydestä. Nippel katsoo Engelsin olleen Marxin ajatusten korkein tulkitsija, hän antoi monien maiden sosialisteille poliittisia neuvoja ja teoriaongelmien ratkaisuja.

Wilfried Nippel: Karl Marx. Poliitikko, tutkija ja lehtimies. Suomentanut Timo Soukola. 191 sivua. Gaudeamus Oy.

JARKKO KEMPPI

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt