Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus eduskunnalle antaa syksyllä. Uudistus on määrä toteuttaa vuonna 2018.
Jatkossa käräjäoikeuspaikkakuntia olisi 20, kun niitä nyt on 27. Käräjäoikeuspaikkakunnat olisivat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.
Erillisiä kanslioita jäisi neljälle paikkakunnalle eli Hyvinkäälle, Kemiin, Kokkolaan ja Ylivieskaan. Erillisiä istuntopaikkoja jää 12 paikkakunnalle, jotka ovat Inari (Ivalo), Kauhava, Kittilä, Kuusamo, Nurmes, Porvoo, Raasepori, Rauma, Salo, Savonlinna, Sodankylä ja Utsjoki.
Oikeusministerin mukaan uudistuksen tavoitteena on vahvistaa käräjäoikeusverkoston rakennetta siten, että oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu voidaan turvata muuttuvassa toimintaympäristössä.
– Tämä edellyttää käräjäoikeuksilta riittävän suurta kokoa. Kun käräjäoikeuksista muodostetaan hallinnollisesti suurempia kokonaisuuksia, voidaan työmäärä ja resurssit jakaa nykyistä tasaisemmin. Uudistuksella vastataan myös oikeushallintoon kohdistuviin merkittäviin säästötavoitteisiin ja menopaineisiin, oikeusministeriö perustelee.
Tarkoituksena on, että uudistuksen yhteydessä keskitettäisiin ns. summaaristen riita-asioiden käsittelyä. Summaarisiksi kutsutaan sellaisia riidattomia velkomisasioita, esimerkiksi maksamattomia laskuja, jotka käräjäoikeus voi ratkaista kirjallisessa menettelyssä.
Nykyisin summaarisia riita-asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Jatkossa summaarisia riita-asioita käsiteltäisiin enintään kahdessa käräjäoikeudessa hovioikeuspiiriä kohti.
Summaarisia asioita käsitteleviä käräjäoikeuksia olisivat Itä-Uudenmaan, Kainuun, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Oulun, Pirkanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet. Keskittämissuunnitelmaa ja summaaristen asioiden käsittelypaikkoja täsmennetään jatkovalmistelussa.
Käräjäoikeusverkostossa 36 toimipistettä
Uudistuksen jälkeen käräjäoikeusverkostossa olisi yhteensä 36 toimipistettä: käräjäoikeudet 20 paikkakunnalla, erillisiä kanslioita neljällä paikkakunnalla ja erillisiä istuntopaikkoja 12 paikkakunnalla.
Uudistuksen myötä käräjäoikeus lakkaisi seitsemältä paikkakunnalta: Hyvinkää, Järvenpää, Kemi, Kokkola, Porvoo, Raasepori ja Ylivieska. Näistä Hyvinkäälle, Kemiin, Kokkolaan ja Ylivieskaan jää kanslia, Porvooseen ja Raaseporiin jää istuntopaikka.
Kanslia lakkaisi yhdeksältä paikkakunnalta, jotka ovat Iisalmi, Kotka, Lohja, Raahe, Sodankylä, Imatra, Kuusamo, Savonlinna ja Varkaus. Näistä Sodankylään, Kuusamoon ja Savonlinnaan jää istuntopaikka.
Erillinen istuntopaikka lakkaisi 14 paikkakunnalta, jotka ovat Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kemijärvi, Kemiönsaari (Kemiö), Kirkkonummi, Kristiinankaupunki, Kuhmo, Pieksämäki, Pietarsaari, Pudasjärvi, Suomussalmi, Uusikaupunki ja Tornio.
Uudistuksen valmistelua varten oikeusministeriö asettaa projektiorganisaation, jonka tehtävänä on laatia hallituksen esitys sekä valmistella ja toteuttaa uudistuksen edellyttämät henkilöstö- ja toimitilajärjestelyt. Uudistukseen liittyvät yt-neuvottelut käynnistetään maalis-huhtikuussa.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström korostaa, että uudistuksen yksi tavoite ovat säästöt, mutta samalla uudistuksella haetaan myös tehokkuutta.
– Vähäisempi määrä yksiköitä poistaa päällekkäistä hallinnollista työtä. Samalla voidaan paremmin hyödyntää tuomareiden erityisasiantuntemusta. On tärkeää, että käräjäoikeudet ovat tarpeeksi suuria, jotta niihin saadaan riittävä määrä ja riittävän monipuolisia juttuja. Näin osaamisen taso säilyy ja sitä pystytään jatkuvasti kehittämään, hän sanoo tiedotteessaan.
Lindström painottaa, että käräjäoikeusverkoston uudistamisella varmistetaan kansalaisten oikeusturvaa.
– Oikeusturva edellyttää, että oikeuslaitoksen palvelut ovat järkevästi saavutettavissa. Samoin kohtuullinen käsittelyaika ja ratkaisujen laatu tulee turvata. Siihen tällä uudistuksella pyritään. Tosiasia on, että henkilökohtaisen asioinnin tarve on vähentynyt ja tulee vähenemään sähköisen asioinnin etenemisen myötä.
Lindström muistuttaa, että käräjäoikeuspalveluiden tarve on suurin siellä, missä ihmisiäkin on eniten.
