Seikko Eskola on arvioinut Martti Häikiön uuden 14 askelta Suomen itsenäisyyteen -teoksen (Edita) Nykypäivä-lehdessä.
Eskolan mukaan kirja on tiivis peruskurssi Suomen tiestä itsenäisyyteen, joka Häikiön mukaan on ollut suuri ihme ja menestystarina.
– Akateemikko Eino Jutikkala (1907–2006) totesi, että valtion itsenäistymisessä vaikein vaihe on tie itsenäisyysjulistuksesta itsenäisyyden toteutumiseen. Hyvän esimerkin siitä antaa Katalonia. Itsenäiseksi julistauduttiin pari vuotta sitten. Mutta kaukana sen toteutuminen näyttää olevan, Seikko Eskola vertailee.
– Tien vaikeus näkyy myös Suomen vaiheissa. Juhlimme itsenäisyyspäivää 6. joulukuuta. Tuona päivänä 1917 eduskunta päätti, että maa on itsenäinen. Tuosta hetkestä oli vielä monta askelta sen toteutumiseen. Hallituksella, senaatilla, ei ollut armeijaa eikä sisäisen järjestyksen ylläpitämiseen tarvittavaa poliisia. Mutta maassa oli kymmeniä tuhansia venäläisiä sotilaita, jotka tekivät mitä tahtoivat.
Suomen itsenäisyyden tarkasta ajankohdasta voidaan hänen mukaansa kiistellä.
– Missään tapauksessa sitä ei ollut tapahtunut ennen valkoisen armeijan voittoa toukokuussa 1918. Takarajana voi pitää seuraavan vuoden kesää, uuden hallitusmuodon hyväksymistä ja presidentin valintaa. Lopullinen piste oli Tarton rauha syksyllä 1920, jossa Venäjän ja siitä irtautuneen Suomen suhteet järjestettiin. Itsenäisyydenhän Lenin oli tunnustanut jo joulukuussa 1917.
Vuosille 1917–1920 kuuluu Suomen itsenäistymisen prosessissa Eskolan mukaan kokonaista yhdeksän askelta, Suomen itsehallinnon palauttamisesta maaliskuun vallankumouksessa Tarton rauhaan.
– Viimeinen oli sitten tie Neuvostoliiton varjosta Euroopan unioniin, professori huomauttaa.
– Onnettominta nyt avautuneella tiellä (1917) oli radikaalisiiven haltuunsa kaappaaman sosialidemokraattisen puolueen päätös ottaa valta omin käsiin. Se merkitsi kapinaa vajaa vuosi aikaisemmin pidetyissä vaaleissa eduskunnan enemmistön saanutta hallitusta vastaan. Päätöksestä seurasi sisällissota. Hallituksen joukkojen voitto siinä oli edellytys itsenäisyyden saavuttamiselle.
Seikko Eskolan mukaan ”kapina oli Suomen poliittisen historian suurin virhe”.
– Työväestön etujen kannalta se oli täysin tarpeeton. Kaikki sosialidemokraattisen puolueen yhteiskunnalliset tavoitteet oli lain tasolla jo saavutettu. Senaatti oli esittänyt, että maa tulisi olemaan tasavalta. Oli hyväksytty kahdeksan tunnin työaikalaki sekä yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva kunnallinen itsehallinto. Torpparien itsenäistäminen oli hallituksen ohjelmassa.
– Ilman kapinaa puolue olisi Santeri Alkion maalaisliiton ja uudistuksiin valmiitten porvarien kanssa hallinnut maata seuraavat vuosikymmenet. Sen jyrkemmin ei punaisten vallankumousta voi tuomita kuin mitä teki Ruotsin sosialidemokraattinen puolue. Nyt siitä seurasi suuria kärsimyksiä ja kasvavia ristiriitoja.
