Kantaväestön ja pakolaisten välillä koettu jo 20 vuoden ajan ristiriitaa

Tutkijan mukaan suomalaisten kansainvälistyminen on lisääntynyt hätkähdyttävän vähän.

– Kun puhutaan pakolaisista ja maahanmuuttajista, on hyvä katsoa myös pikkuisen peiliin ja pohtia sitä, kuinka kansainvälisiä me itse olemme, totesi Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto EVAn tuoreen arvo- ja asennetutkimuksen julkaisutilaisuudessa torstaina.

Tutkimuksessa kysyttiin muun muassa suomalaisten yhteyksistä ulkomaille ja ulkomaalaisiin vuosina 1988 ja 2016.

– Merkittävää lisäystä näkyy siinä, että nykyään matkustetaan paljon enemmän. 86 prosenttia ilmoittaa käyneensä useammassa kuin kolmessa eri maassa.

Lisäksi 90 prosenttia kertoo osaavansa suomen- tai ruotsinkielen lisäksi muita kieliä. Myös ulkomaisten tiedotusvälineiden seuraaminen on lisääntynyt huomattavasti.

Haaviston mukaan on merkille pantavaa, että syvemmän tason kansainvälistyminen on kuitenkin lisääntynyt hätkähdyttävän vähän vuodesta 1988.

Vuonna 1988 20 prosenttia ilmoitti olleensa ulkomailla. Vuonna 2016 määrä oli 27 prosenttia.

– Ulkomailla työssä tai opiskelemassa olleiden määrä on kasvanut ainoastaan seitsemän prosenttiyksikköä.

Lisäksi innokkuus lähteä ulkomaille asumaan, opiskelemaan tai työskentelemään ei ole juurikaan kasvanut.

”Suomalaiset suhtautuvat maltillisesti”

Haaviston mukaan suomalaiset kokevat, että kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä on ristiriitaa.

– Mutta samainen ristiriita on nähty jo kaksikymmentä vuotta sitten.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat pakolaisiin kuitenkin pragmaattisesti. 60 prosenttia suomalaisista antaa tukensa pakolaisten työllistämiselle ja vain 38 prosenttia leikkaisi sosiaalietuja pakolaisilta.

– Suomalaiset eivät hirveän innokkaasti olisi leikkaamassa pakolaisten sosiaaliturvaa. Toki väestöryhmissä syntyi jonkin verran eroja, etenkin puolueiden kesken.

– On merkille pantavaa, että suomalaiset suhtautuvat aika maltillisesti jonkinlaisella tolkulla tähän tilanteeseen.

Haaviston mukaan suomalaiset tiedostavat myös sen, että tästä pakolaisvyörystä ei välttämättä tule olemaan Suomelle mitään suurta taloudellista hyötyä.

– Enemmistö vastaajista torjuu pohdinnon siitä, että pakolaisista muodostuisi ajan myötä suomalaisille oikea lottovoitto ja he loisivat maahan uutta työtä ja toimeliaisuutta. Tästä huolimatta suomalaiset suhtautuvat melko maltillisesti tähän tilanteeseen.

Pakolaiskriisi on kuitenkin tiukentanut yleistä asennoitumista maahanmuuttoon: 74 prosenttia vaatii Suomelta ja koko EU:lta nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Muutoin EU:lta toivotaan lähinnä vakautta ja jatkuvuutta. Euron kriisin toivotaan loppuvan, mutta vain 23 prosenttia pitäisi Suomen eroa eurosta toivottavana asiana.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt