Sisäministeriön kansliapäällikön valinnassa vedottiin painotuksiin, joita ei ollut kansliapäällikön hakuilmoituksessa. Tämä ilmenee sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) kansliapäällikön valinnasta tekemästä nimitysmuistiosta.
Kansliapäällikön virasta annetussa hakuilmoituksessa (alla) ei mainittu niitä painotuksia, joihin kansliapäällikkö Kirsi Pimiän valinnassa vedottin.
Nimitysmuistion mukaan ”kaikilla kärkihakijoilla on selkeät, mutta keskenään erilaiset vahvuudet kansliapäällikön tehtävään”. Muistiossa muun muassa painotetaan sitä, että hallituskaudella ministeriössä korostuvat ”perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset”.
Sanatarkasti nimitysmuistiossa todettiin painotuksista näin:
– Viran täyttäminen määräajaksi on tarkoitettu aidosti mahdollisuudeksi toimikausien päättyessä arvioida virkaan ilmoittautuneiden kyvykkyyttä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen huomioon ottaen muun muassa toimintaympäristön nähtävissä olevat muutokset ja toiminnan painopisteet. Tällöin tulee tarkasteltavaksi myös kansliapäällikön viran yleisten tehtävien lisäksi ne erityiset tehtävän sisällöt ja painotukset, jotka voivat liittyä esimerkiksi hallitusohjelman linjauksiin, ministeriön ja sen johtaman hallinnonalan ajankohtaiseen tilanteeseen ja tulevaisuuden haasteisiin kansliapäällikön tulevan toimikauden aikana. Tämä edellyttää ministeriön ylimpänä virkamiesjohtajana toimivalta kansliapäälliköltä kykyä määrätietoisesti johtaa hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita tuloshakuisesti huomioiden hallitusohjelman painotukset. Tällä hallituskaudella sisäasiainhallinnossa korostuvat erityisesti perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset sekä niiden kehittäminen sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton osalta. Hakijoilta tiedusteltiin haastatteluissa heidän näkemyksiään siitä, miten perus- ja ihmisoikeudet näkyisivät heidän toiminnassaan sisäministeriön kansliapäällikkönä.
Valinnan painotukset on kirjattu niin, että ne tukevat selkeästi yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimineen Pimiän valintaa.
Viime keväänä laaditun valtion virantäyttöohjeen mukaan ”pätevyysarvioinnissa ja ansiovertailussa voidaan nojata vain sellaisiin seikkoihin, jotka on mainittu hakuilmoituksessa, koska kaikkien hakijoiden on saatava tieto vaadittavista lisävalmiuksista ja -ominaisuuksista jo harkitessaan viranhakua ja hakiessaan virkaa”.
Painotukset ovat ilmenneet vasta vaiheessa, jolloin jäljellä oli enää kolme kärkiehdokasta: yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä, suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ja Markku Hassinen.
Sisäministeriön hallinto- ja kehittämisosaston päällikkö Jukka Aalto vahvistaa Helsingin Sanomille, että Pimiä nousi ”tietyin painotuksin” kolmikon ykköseksi. Hänen mukaansa painotuksilla oli selkeä vaikutus siihen, keneen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) valinnassa päätyi.
Miksi valinnassa on vedottu jälkikäteen ”painotuksiin”, joita ei ole kansliapäällikön hakuilmoituksessa?
Valtion virantäyttöohje:
”Pätevyysarvioinnissa ja ansiovertailussa voidaan nojata vain sellaisiin seikkoihin, jotka on mainittu hakuilmoituksessa”https://t.co/LQN77vPWL8— Heikki Vestman (@HVestman) January 23, 2020
LUE MYÖS:
Kansliapäällikön nimityksen muistio, sanasta sanaan (VU 24.1.2020)
