X
SULJE MAINOS

Kansliapäällikkö paljastaa soten kauhuskenaarion – ”tätä yritämme välttää kaikin keinoin”

Hallituksen valinnanvapausmallin taka-ajatuksena oli saada yksityiset terveysalan yritykset julkisen ohjauksen piiriin.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee on huolissaan, ettei yksityisiä yrityksiä kiinnosta toimiminen tulevassa valinnanvapausjärjestelmässä.

Perustuslakivaliokunta tyrmäsi hallituksen esittämän valinnanvapausmallin kesäkuun lopussa ja asetti valinnanvapauslain valmistelulle tiukat reunaehdot.

– Jos yksityinen puoli kokee järkevien palvelukokonaisuuksien luomisen liian monimutkaiseksi tässä ympäristössä, mikä nyt on linjattu, voi olla, ettei maakuntiin saada kovin paljon palveluntuottajia, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee sanoo Verkkouutisten haastattelussa.

Silloin palvelujen käyttäjillä ei ole myöskään mahdollisuutta valita, eikä tuottajien keskinäistä kilvoittelua paremmista palveluista saada hyödynnettyä käyttäjien ja julkisen talouden hyväksi.

Sillanaukee arvelee, että valinnanvapausmallin kaaduttua yksityiset yritykset saattavat nähdä nyt mielekkäämmäksi kehittää palveluitaan vakuutusyhtiöiden kanssa. Hän huomauttaa, että Lähi-Tapiola ja Mehiläinen ovat juuri yhdistyneet ja OP on laajentamassa Omasairaalaa ja hyvinvointipalvelujaan.

Hallituksen valinnanvapausmallin taka-ajatuksena oli saada yksityiset terveysalan yritykset julkisen ohjauksen piiriin. Laissa olisi säädetty muun muassa läpinäkyvyysvelvoitteista kansainvälisille suuryrityksille, koska verorahojen pelättiin karkaavan ulkomaille.

– Me emme pysty säätelemään sitä puolta nyt. Ne eivät ole samalla pelikentällä pelaamassa samoilla säännöillä, eikä maakuntien ja valtion ohjauksessa, vaan ne ovat täysin ihmisten ja kansalaisten valittavissa.

Sillanaukeen mukaan se, etteivät julkiset ja yksityiset palveluntuottajat toimi samalla pelikentällä, vaan palveluita saa kahdesta putkesta, haittaa ohjattavuutta, lisää epätoivottavaa kilpailua henkilöstöstä ja tekee järjestelmästä tehottoman.

– Kauhuskenaario on se, että meille tulisi järjestelmä, jossa olisi sekä verorahoitteisen että vakuutuspohjaisen järjestelmän huonot puolet. Tätä me yritämme nyt jatkovalmistelussa välttää kaikin keinoin.

Julkiset ja yksityiset eivät ole enää samalla viivalla

Hallituksen valinnanvapausmallissa yksityiset yritykset olisivat voineet listautua verorahoitteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottajiksi ja tarjota palvelujaan yhdenvertaisesti julkisen sektorin kanssa.

Asiakas olisi saanut valita, ryhtyykö hän julkisen, yksityisen, järjestön vai säätiön ylläpitämän sote-keskuksen asiakkaaksi. Palvelun hinta olisi ollut asiakkaalle sama julkisella ja yksityisellä puolella. Maakunta olisi maksanut tuottajille asiakkaista korvauksen.

Perustuslakivaliokunnan mukaan se, mitä maakunta voi hankkia ulkoa eli minkälaisia palvelusisältöjä yksityinen sote-keskus voi tuottaa asiakkailleen, täytyy määritellä lain tasolla.

Maakunta voi hankkia alihankintana, asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla yksityisiltä palveluntuottajilta vain laissa tarkoin määriteltyjä ja ministeriössä hinnoiteltuja palveluja. Esimerkiksi jokaisen alihankkijana toimivan yksityisen fysioterapeutin on noudatettava hallintolakia ja kielilakia.

– Se, miten palveluntuottajat voivat järjestelmässä toimia, on selvästi kaventunut siitä, mikä se oli hallituksen esityksessä. Maakunnan omalle tuotannolle on annettu selkeästi isompi toimivalta, eivätkä julkiset ja yksityiset tuottajat ole enää kilpailuoikeudellisesti yhdenvertaisia valinnanvapautta koskevien palvelujen osalta, Sillanaukee sanoo.

Virkamiehet harkitsevat yhtenä vaihtoehtona jatkovalmisteluun mallia, jossa monituottajuus on julkisen sote-keskuksen sisällä.

Nykyisistä sairausvakuutuskorvauksista on edelleen tarkoitus luopua.

Yhtiöittäminen olisi tehostanut maakunnan palvelutuotantoa

Hallituksen esityksessä maakunta olisi saanut tuottaa perustason palveluita, mutta vain yhtiön kautta. Nyt perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaisesti maakunnalla on velvoite tuottaa perustason palveluita, eikä palvelutuotantoa ole pakko yhtiöittää.

– Yhtiöittäminen oli siksi siinä mukana, että se olisi antanut maakunnalle ja palvelun käyttäjille vapaammat kädet valita, missä on tehokkain ja parhaiten palvelutarpeeseen vastaava tuottaja. Silloin maakunta olisi voinut katsoa vapaasti, mistä palveluita kannattaa hankkia.

Sillanaukeen mielestä ei ole järkevää, että kaikki 18 maakuntaa tuottavat kaikkia palveluita, vaan maakuntien kannattaisi tehdä yhteistyötä myös perustason palveluissa.

– Perustuslakivaliokunta katsoi, että ihmisten oikeutta riittäviin palveluihin turvataan sillä, että maakunnalla on kaikissa olosuhteissa velvoite tuottaa kaikkia palveluja ja että ulkoistuksista on säädettävä tarkasti lailla.

Hän pelkää, ettei maakuntien palvelutuotannosta saada riittävän tehokasta ja houkuttelevaa.

– Jos ihmiset kokevat, että he eivät saa tarvitsemiaan palveluita, yhä useampi hakee palvelut muualta.

Sillanaukee arvelee, että yksityisiä työterveyspalveluja käyttämään tottuneet ihmiset saattavat ottaa eläkkeelle siirtyessään vakuutuksen. Monet lapsiperheet erityisesti pääkaupunkiseudulla ovat jo turvautuneet vakuutuksiin.

Säästöjen hakeminen vaikeaa monopolijärjestelmässä

Virkamiesten tehtävänä on nyt pähkäillä, miten julkisesta sote-järjestelmästä saadaan luotua dynaaminen, tehokas ja haluttava, jotta veronmaksuhalukkuus säilyy ja henkilöstö kokee mielekkääksi työskentelyn julkisella puolella.

Uusi lakiluonnos on tarkoitus lähettää lausunnoille marraskuussa.

Näyttääkö hankalalta saada aikaiseksi kolmen miljardin euron säästöt uudessa mallissa?

– Kyllä me parhaamme yritämme. Kyllä me parhaamme yritämme, Sillanaukee toistelee.

Hän toteaa, että monituottajaympäristössä kannusteet hakea tehokkuutta ja kehittää palveluja ovat suuremmat kuin monopolijärjestelmässä, ja sen vuoksi olisi tärkeää saada myös yksityisiä palveluntuottajia mukaan julkisesti rahoitettuun järjestelmään.

KORJAUS: Juttuun on Päivi Sillanaukeen pyynnöstä tehty korjauksia. Juttu tuli vahingossa julki lauantaina 5. elokuuta kello 9, ennen kuin hän ehti tarkistaa jutun. Korjattu juttu on julkaistu lauantaina 5. elokuuta kello 16.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt