Kansalaisten suhtautuminen viinien ja nelosoluen sallittuihin myyntipaikkoihin on muuttunut kahdessa vuodessa melkoisesti. Nyt jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta (62 %) sallisi mietojen viinien myynnin kaikissa tai vähintään viranomaisen myyntiluvan saaneissa elintarvikeliikkeissä.
Kannatus on noussut selvästi vuodesta 2017, jolloin viinien myyntiä ruokakaupoissa kannatti 56 prosenttia suomalaisista.
Myös A-oluen eli nelosoluen myyntiin ruokakaupoissa suhtaudutaan erittäin myönteisesti. Peräti 71 prosenttia vastanneista katsoi, että A-olutta voidaan myydä kaupoissa. Vuonna 2017 tällä kannalla oli 57 prosenttia suomalaisista.
Vahvemmat oluet ja lonkerot tulivat kauppojen valikoimiin vuonna 2018 kun Suomen alkoholilaki uudistui. Vain 22 prosenttia suomalaisista pitäisi parempana, jos nelosolutta myytäisiin ainoastaan Alkossa.
– Hyvät kokemukset sääntelyn purusta osoittavat, että lakiuudistukset ovat olleet askelia oikeaan suuntaan. Suomalaiset ovat olleet valmiita muutokseen ja yhä useampi ajattelee, että myös miedot viinit kuuluisivat ruoan yhteyteen kauppojen valikoimiin Suomessakin, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa.
Vuoden 2018 alkoholilain uudistuksesta huolimatta kolmosolut säilytti asemansa ylivoimaisesti suosituimpana tuotteena, ja muutokset alkoholin kokonaiskulutuksessa jäivät maltillisiksi huolimatta kesän poikkeuksellisista helteistä.
Jo vuonna 2016 aukioloaikojen vapauttaminen toi noin 15 uutta myyntipäivää ja antoi isoille myymälöille mahdollisuuden olla auki myös viikonloppuiltaisin. Saatavuuden lisääntymisestä huolimatta alkoholin myynti ei kuitenkaan kasvanut.
– Alkon osuus alkoholinkulutuksesta on litroissa enää 13 prosenttia ja 100 prosenttisena alkoholina mitattuna 32 prosenttia. Tällä hallituskaudella tulisikin tehdä riippumaton selvitys Alkon monopoliaseman ajanmukaisuudesta ja tarpeellisuudesta, Luoto sanoo
Kantar TNS keräsi tutkimusaineiston puhelinhaastatteluina 22.4.–3.5. välisenä aikana Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1[nbsp]003. Haastatellut edustavat maamme 18–79-vuotta täyttänyttä väestöä. Edellisen kerran tutkimus tehtiin huhtikuussa 2017.
