Eduskunta-avustajat ovat vaatineet eduskunnan hallinnolta työnkuvansa tarkistamista eli käytännössä palkankorotuksia. Kumpaakaan ei herunut.
Nykypäivä uutisoi huomenna perjantaina avustajien palkkarakennetta pohtineen työryhmän työn vesittymisestä.
Avustajat ovat eduskunnan sisällä kummallisessa asemassa, sillä työnantaja on eduskunnan kanslia, mutta esimiehenä toimii kansanedustaja. Edustaja siis valitsee lähes poikkeuksetta avustajansa itse, mutta reilun 2300 euron palkan maksaa eduskunta.
Jos eduskunnan kanslian tai ulkopuolisen tahon tekemään työnkuvan tarkastukseen olisi lähdetty, eduskunta-avustajat olisivat eduskunnan hallinnon mielestä velvollisia ottamaan jatkossa käskyjä vastaan virkamiehiltä, eivät kansanedustajilta.
Avustajien neuvottelijat halusivat, että heitä kohdellaan kuin virkamiehiä – myös palkkauksessa. Avustajat jäävät palkkauksessa noin tuhat euroa jälkeen vastaavia töitä tekevistä virkamiehistä.
Eduskunta kertoo mielellään, että avustajien työoloja on ”mahdollisuuksien mukaan” pyritty saattamaan samalle tasolle eduskunnan virkamiesten kanssa. Tämä tarkoittaa, että avustajat saavat käyttöönsä nykytyöelämän vaatimusten kannalta yleisesti melko keskeisiksi katsotut puhelimen ja tietokoneen. Myös kulukorvauksia maksetaan ja hammashoidon sanotaan pelaavan.
Eduskunnan kuuluisa saunakin on avattu avustajien käyttöön. Tosin avustajat saavat astua sinne ainoastaan maanantaisin sekä istuntotauoilla, eli silloin kun paikalla ei ole kansanedustajia. Muulle henkilökunnalle ja esimerkiksi politiikan toimittajille sauna sekä eduskunnan uima-allas ovat aina auki.
Yksi avustaja kertoo, että kohtelu tuntuu paikoin kiusaamiselta. Toinen sanoo tuntevansa itsensä joskus kakkosluokan kansalaiseksi. Avustajia ei kuulemma juuri käytävillä tervehditä. Yksi avustaja kuvaa hallinnon ja avustajien välistä tilannetta räjähdysherkäksi.
Palkkarakennetyöryhmän työn lisäksi eduskunnan hallinto on esimerkiksi hankaloittanut avustajien virkistyspäivän järjestämistä. Eduskunnan kirjoittamattomissa säännöissä avustajilla ei ole oikeutta astua tiettyihin tiloihin tai käyttää eduskunnan parkkihallia.
Avustajien oma suhtautuminenkin vaihtelee. Osa näkee pestin ”harjoitteluna” tuleville tärkeämmille toimille esimerkiksi puolueessa tai ministerien esikunnissa. Avustajana oltaisiin vaikka ilmaiseksi. Avustajan pesti nähdään siis poliittisen broilerin ponnahduslautana, jossa viihdytään vain vähän aikaa. Vaihtuvuus avustajakunnassa onkin suurta.
Joku taas on työskennellyt talossa vuosia, eikä matala palkka riitä kunnolla esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asumiseen. Avustajien palkkaa ei ole tarkistettu 15 vuoteen. Virkakunnalle kuuluvat pienet prosenttikorotukset tosin on maksettu.
Edustajien suhtautuminen avustajiin vaihtelee. Niin vaihtelevat myös avustajien työnkuvat: Kahvinkeitosta ja sihteerin hommista valtiopäivätoimien valmisteluun ja valiokuntaseurantaan.
Virallisesti palkankorotuspäätöksen tekee hallintojohtaja kansliatoimikunnan esityksestä. Sitä vetää puhemies Eero Heinäluoma. Toimikunnan jäseninä on edustajia kaikista puolueista. Loppukädessä avustajien palkoista siis päättävät kansanedustajat.
Avustajien palkankorotukset näyttäisivät ikävältä äänestäjien silmissä ja iltapäivälehtien lööpeissä, joten kansanedustajilla ei ole ollut riittävää tahtoa palkkojen tarkistamiseen. Selvää on, että 180 avustajan tuhannen euron palkankorotus tekisi myös eduskunnan toimintamenoihin järkälemäisen lisäyksen.
Lue asiasta lisää perjantaina ilmestyvästä Nykypäivästä!
Kirjoittaja on Nykypäivän ja Verkkouutisten toimittaja.
