LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

Kari Häkämies: Tervetuloa uuteen maakuntahallintoon

Suomi saa uudet vaalit. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen antaman esityksen, pääsevät suomalaiset äänestämään ensi kerran maakuntavaltuustoja jo kuluvan vuoden lokakuussa.

Nykyiset maakuntavaltuustot on muodostettu kuntavaalien tuloksen pohjalta, äänestäjän suoraa vaikutusmahdollisuutta ei ole ollut.

Maakuntavaalit liittyvät vireillä olevaan maakunta- ja soteuudistukseen. Suomeen syntyy 18 maakuntaa, jotka tulevat hoitamaan niitä tehtäviä, joista sairaanhoitopiirit, kuntien sosiaali- ja terveystoimi, maakuntien liitot, Ely-keskukset ja TE-toimistot nykyisin vastaavat.

Mittaluokan muutoksen voi konkretisoida oman työantajani kohdalta. Varsinais-Suomen liiton kuntabudjetti on noin 3,5 miljoonaa euroa, mutta uuden Varsinais-Suomen maakunnan ehkä 1,7 miljardia euroa. Kasvu tulee siitä, että maakuntaan siiirtyy arviolta 22 000 uutta työntekijää.

Uudistusta on kritisoitu siitä, että se synnyttää uuden päätöksenteon tason. Väite ei itse asiassa pidä paikkaansa. Kolmas taso on jo nyt olemassa, mutta monet tehtävistä hoidetaan virkamiespäätöksillä ilman, että vaaleissa valitut maakunnan päättäjät saavat sanoa yhtään mitään.

Suomi on pieni maa, eikä politiikka ole varsinainen muotiasia. Kaikilla puolueilla on vaikeuksia saada ihmiset innostumaan ehdokkuudesta erilaisissa vaaleissa. Maakuntavaalien kohdalla on kysytty, onko oikein, että tulevaisuudessa jotkut istuvat kolmella pallilla: kunnan/kaupunginvaltuustossa, maakuntavaltuustossa ja eduskunnassa. Kysymys on aiheellinen, mutta yksiselitteisen vastauksen antaminen on haastavaa.

Ruotsissa on Maakäräjät niminen maakunnallinen päätöksenteon taso, tosin päätösvalta rajoittuu lähinnä terveydenhuoltoon. Sikäläinen lainsäädäntö kieltää kansanedustajia asettumasta ehdokkaaksi maakäräjävaaleihin. Rajanveto valtakunnan ja maakunnan välillä on siten selkeä, mutta ei välttämättä hyvä. En oikein tiedä, kuinka asian ilmaisi sivistyneesti, mutta sanottakoon sitten vaikka niin, että kyllä ruotsalaisista maakuntapoliitikoista huomaa, että heillä ei ole yhteyttä valtakunnan politiikkaan.

Tulevien maakuntien rooli päätöksenteossa on edelleen epäselvä. Tuleeko maakunnasta valtionhallinnon etäispääte (valtio rahoittaa toiminnan) vai aidosti itsenäinen poliittinen toimija.

Nykyisen hallinnon yhdeksi kaikkein tärkeimmäksi tehtäväksi on muodostunut maakunnallinen edunvalvonta. Karvalakkilähetystöjen aika on ollut ohi jo kauan, maakuntien etuja valvotaan samanlaisella ammattitaidolla kuin sitä tekevät yksityiset vaikuttajaviestintätoimistot.

Vaikuttamisen tuloksellisuuden ehdoton edellytys on poliittinen voima ja hyvä tiedonkulku. Tärkeää on myös valita keskeisimmille maakunnan vaikuttajapaikoille ihmisiä, joilla on hyvät yhteydet päätöksentekoon. Maakunnan virkamiehenä en missään tapauksessa kuulu niihin, joiden mielestä kansanedustajat pitää sulkea maakuntavaalien ulkopuolelle.

Päinvastoin, sanon omana mielipiteenäni, että kansanedustajat, tervetuloa uuteen maakuntahallintoon!

Kari Häkämies

Kari Häkämies

Kari Häkämies on Varsinais-Suomen maakuntajohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt