Ambulanssi Lahdenväylällä Helsingissä 23. joulukuuta 2017. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kansanedustaja huolestui ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta

Ensihoitajan pahoinpitelijää ei voi rikoslain mukaan tuomita virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on jättänyt maanantaina eduskunnalle kirjallisen kysymyksen ensihoidon työturvallisuudesta.

– Ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan määrä on kasvussa. Suomen oikeusjärjestelmässä on kuitenkin linjattu, ettei ensihoitotehtävissä käytetä julkista valtaa. Tämän takia tekijät tuomitaan pahoinpitelystä eikä vakavammasta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Tämä on mielestäni väärin, Ronkainen toteaa.

Myös Suomen Palomiesliitto SPAL ja Suomen Ensihoitoalan Liitto ovat ottaneet asiaan kantaa. Liittojenn mielestä on ongelmallista, ettei väkivallantekijälle langetettavan tuomion rangaistusasteikossa huomioida ensihoitotyötä.

Ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta rangaistaan pääasiassa sakoilla. Pelastuslaitosten palomiehet taas tulkitaan viranhaltijoiksi, jotka rinnastetaan virkamieheen.

– Ensihoito- ja pelastustehtävät ovat luonteeltaan samanlaisia: kummassakin autetaan välittömän avun tarpeessa olevia hädänalaisia ihmisiä, pelastetaan henkiä. Yleisen oikeustajun kannalta rikoslain rangaistusasteikossa oleva ero ei ole hyväksyttävissä, liitto toteaa.

Liiton mukaan ensihoidossa tapahtuu vuosittain satoja uhka- ja väkivaltatilanteita.

– Väkivalta ensihoitajia kohtaan ei ole hyväksyttävää missään muodossa ja lakimuutoksella lähetettäisiin yhteiskunnalle voimakas viesti siitä, että auttajien ja pelastajien asema on erityisen turvattu, Ronkainen pohtii.

Kommentit