Kansanedustaja haastettiin Nato-seminaarissa – ”Tunnutte omaksuneen Putinin propagandan”

Väittelyt käytiin siitä, onko Nato suunnattu Venäjää vastaan ja joutuisiko Nato-Suomi vedetyksi konflikteihin?

Perussuomalaisten Nuorten ja Helsingin akateemisten Perussuomalaisten avoin Nato-seminaari äityi paikoin kiivaaksi väittelyksi maanantai-iltana Helsingissä.

Väittely lähti liikkeelle, kun alustusta pitämässä ollut ulkoasiainvaliokunnan jäsen Tom Packalén (ps.) katsoi, että ”puhutaan, mitä puhutaan, Nato on sotilasliitto Venäjää vastaan”.

– Tässä te tunnutte omaksuneen Putinin propagandan, syytti Jaakko Sipilä yleisön joukosta.

Hän edusti yleisön joukossa varttuneempaa väkeä.

Sipilän mielestä Nato ei ole suunnattu ketään vastaan, vaan puolustamaan länsimaisia, demokraattisia arvoja.

Packalén ei antanut periksi:

– Ketä vastaan Nato on sitten suunnattu, jos ei Venäjää?

– Kaikkia niitä vastaan, jotka uhkaavat näitä länsimaisia, demokraattisia arvoja, vastasi Sipilä.

– Ketä vastaan sitten puolustusvoimat on? jatkoi keskustelua The Ulkopolitist –lehden bloggaaja Tomas Wallenius yleisön joukosta.

– Venäjää vastaan, katsoi Packalén.

Packalén oli aiemmin puheenvuorossaan ilmaissut syvän huolensa Venäjän asevoimien reformista:

– Venäjä on muodostumassa meille vaaralliseksi, sotilaalliseksi uhaksi.

Packalénin mielestä Nato-jäsenyys ei ole kuitenkaan ratkaisu, sillä tätä kautta Suomi joutuisi vedetyksi konflikteihin ja luovuttaisi ulkopoliittista päätösvaltaansa käytännössä suurille Nato-maille.

Packalén huomautti, että Naton näkövinkkelistä Suomi olisi tärkeä, koska etelässä sijaitsee Kaliningrad ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä Suomenlahti voitaisiin sulkea.

Packalénin ratkaisu Venäjän uhkaan olisi tehostaa omaa puolustusta sissitoimintaan ja tarkka-ampumiseen kykenevillä joukoilla, jotka pystyisivät reagoimaan nopeasti maahan tulevia venäläisjoukkoja vastaan.

– Oletteko keskustelleet tästä upseerien kanssa, onko tämä tämän vuosituhannen sodankäyntiä? kummasteli Wallenius.

Yleisön joukosta epäiltiin myös, riittäisikö tällaisiin nopean toiminnan joukkoihin rahaa.

Suomella ”pahin mahdollinen tilanne”

Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra katsoi alustuksessaan, että Suomella on ”pahin mahdollinen tilanne tällä hetkellä.”

Kopra huomautti, että Suomi on Ukrainan kriisissä yhteisrintamassa EU:n kanssa, mutta jos tilanne kärjistyy ja laajenee, meiltä puuttuvat turvatakuut toisin kuin monilta muilta EU-mailta, jotka kuuluvat Natoon.

Kopra toppuutteli yleisiä Naton vasta-argumentteja, kuten sitä, että suomalaiset joutuisivat vasten tahtoaan ulkomaille sotimaan.

– Suomi on ollut jo Kosovossa ja Afganistanissa mukana. Olemme olleet jo kaikista olennaisimmissa ja tiukimmissa Naton operaatioissa, vaikkemme ole jäseniä, Kopra huomautti.

Kopran mukaan Nato-jäsenyyden kautta Suomi saisi arvokasta, reaaliaikaista tilannekuva- ja tiedustelutietoa ja kriisitilanteessa puolustusmateriaalia. Oma puolustus olisi jäsenenäkin pidettävä kunnossa, mutta Nato toisi tähän lisäarvoa.

Kopran mielestä Suomen on mahdollista ja pitää vaatia liittymissopimuksessa, ettei tänne sijoiteta ydinaseita, pysyviä tukikohtia eikä Suomen tarvitse siirtyä palkka-armeijaan.

– Olimme sitten Natossa tai ei, Etelä-Suomi on Venäjän näkökulmasta puskurivyöhykettä. Jos Nato ja Venäjä sotivat keskenään, se koskee väistämättä myös meitä. Se näkyy ja kuuluu Suomeen, näki Kopra.

Toiset ”suorastaan kirkuvat tukikohtia”

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Tommi Koivula katsoi, että Venäjän kohdalla kyse on suurvallasta, ”joka on tyytymätön ja haluaa muuttaa pelisääntöjä.”

– Suomen tilannetta arvioitaessa on syytä pohtia, kuinka pitkäaikainen Venäjän muutos on, Koivula huomautti alustuksessaan.

Koivula arvioi Ukrainan kriisin kiihdyttäneen jo meneillään olevaa Naton muutosta kriisinhallintaorganisaatiosta takaisin puolustuksen suuntaan.

– Itäisen Euroopan Nato-maat ovat vaatineet Natolta konkretisointia turvatakuisiin ja artikla viiteen, Koivula huomautti.

Koivulaa tuntui hieman huvittavan pelko tukikohdista suomalaisessa Nato-keskustelussa:

– Itä-Euroopan Nato-maat suorastaan kirkuvat saadakseen Naton tukikohtia.

Lisääntyisikö terrorismin uhka?

Seminaarissa puhunut terrorismiasiantuntija Alan Salehzadeh arvioi, että Suomen Nato-jäsenyys saattaisi ehkä lisätä terrorismin riskiä.

Salehzadeh tunnustautui itse Nato-jäsenyyden vastustajiin. Hän huomautti, että Suomi on elänyt itänaapurinsa kanssa 70 vuotta rauhassa.

Hän epäili myös, että Suomen täytyisi Nato-jäsenenä sitoutua tavalla tai toisella Nato-maiden harjoittamaan ulkopolitiikkaan ja piti Turkkia esimerkkinä epädemokraattisesta Nato-maasta.

Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Simon Elo toivoi liikahduksia Nato-asiassa:

– Oli asioista mitä mieltä tahansa, olisi päätösten aika suuntaan tai toiseen.

Seminaarin aikana tiukimmat väittelyt käytiin muualta kuin perussuomalaisten nuorten piiristä. Monet heistä istuivat hiljaa ja kuuntelivat.

– Olen aiemmin ollut tiukan Nato-vastainen, mutta nyt olen alkanut miettiä asiaa hiukan eri puolilta, pohdiskeli PS Nuoriin kuuluva Vesa Keränen seminaarin jälkeen.

Hänestä Nato-jäsenyydellä on puolensa, mutta toisaalta myös riskinsä liittyen ulkopoliittisen vallan mahdolliseen kaventumiseen.

Oikaistu 2.9 klo 10.30 kohtaa, jossa puhutaan turvatakuista. Suomelta puuttuvat sellaiset, toisin kuin monilta muilta EU-mailta, jotka kuuluvat Natoon. Aiemmassa versiossa puhuttiin ”monista muista Nato-maista”.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt