Sinuhe Wallinheimo. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Sinuhe Wallinheimo: Koronanyrkkiä tarvitaan yhä

Kokoomus antaa kirjoittajan mukaan hallitukselle kaiken tukensa koronan vastaisessa taistelussa.

Suomi ja suomalaiset ovat taistelleet vaikeaksi vastustajaksi osoittautunutta koronaa vastaan nyt jo kohta vuoden päivät. Jokainen on tehnyt vaikeassa tilanteessa parhaansa ja sen ansiosta pahimmalta on myös vältytty. Silti taistelu on kaikkea muuta kuin ohi. Entistä tehokkaammin leviävät virusmuunnokset ovat nostaneet tapausmäärät jyrkkään nousuun myös Suomessa. Hallitus onkin yhdessä tasavallan presidentin kanssa todennut Suomen olevan jälleen poikkeusoloissa. Tulevina viikkoina meiltä kaikilta vaaditaan jälleen venymistä, jotta koronan kolmannen aallon vaikutukset jäisivät meillä mahdollisimman pieniksi.

Koronan kaltaisissa vakavissa kriiseissä kotimaisen politiikan vahvuus on ollut siinä, että tosipaikan tullen me pystymme hakemaan yhdessä yli puoluerajojen ratkaisuja. Niin on myös nyt.  Kokoomus antaa Sanna Marinin hallitukselle kaiken tukensa koronan vastaisessa taistelussa.

Toisaalta asettuminen yhteiseen rintamaan ei voi tarkoittaa täydellistä kritiikittömyyttä hallituksen koronatoimia kohtaan. Kriiseissäkin on oikeus oltava yksityiskohdista eri mieltä, ja myös virheistä on uskallettava puhua. Niin kuin missä tahansa asiassa, myös koronakriisin torjunnassa, oman suorituksen jatkuva arviointi ja annetun kritiikin avoin tutkiminen, ovat avain parempaan tulevaisuuteen.

Mikä sitten hallituksen koronatoimissa on eniten pielessä?

Vihjeitä tähän saa hallituksen sekoiluista uusien koronarajoitusten osalta. Esimerkiksi rajojen, ravintoloiden ja kuntosalien sulkemisiin liittyvät tapaukset ovat olleet arvoton näytelmä, jossa pahimmillaan hallinnon sisäisiä arvovaltataisteluita on puitu mediassa.

Kun tähän soppaan on vielä lisätty hallituksen epäselvä koronaviestintä, moni suomalainen on ollut aidosti ja perustellusti huolissaan siitä, onko hallitus ylipäätään tilanteen päällä. Monelle meistä on edelleen epäselvää se, mitä hallituksen hybridistrategiaan kuuluvat vaiheet ja tammikuussa päätetyt uudet numerotasot arjessa tarkoittavat. Voidaanko lapsia viedä harrastuksiin kuten ennenkin, tai mistä niistä saa lisätietoa? Missä olosuhteissa nuoret pääsevät lukioissa ja ammattikouluissa lähiopetukseen? Entä ovatko museot ja kirjastot auki missään olosuhteissa? Näihin yksinkertaisiin asioihin suomalaiset hakevat yksinkertaisia vastauksia.

Kyse on pohjimmiltaan niistä samoista koronajohtamisen haasteista, joista tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti huolensa pääministeri Marinille. 26.2.2020 päivätyssä kirjeessä presidentti totesi:

Paha on vasta edessä ja pahin seuraa sitä. Teiltä vaaditaan kovia päätöksiä ja niitä on myös tehty. Kovat päätökset eivät kuitenkaan yksin riitä, on johdettava myös operatiivisesti ja huolehdittava, että kokonaistilanne on vähintään tiedossa, mieluiten hallittavissa.

Toteamus, että viranomaiset virkavastuulla hoitavat päätösten tavoitteet toteen, ei riitä. Operatiivinen puoli vaatii ennakkotyötä, jotta jo päätöstä tehtäessä tiedetään mihin käytännön toimiin koneisto ryhtyy.”

Nyt tuon ennakoivan työn puute näkyy hallituksen koronatoimien haparointina, ja mikä vakavinta, kansalaisten luottamuksen madaltumisena hallituksen kykyyn hallita arvaamatonta koronapandemiaa. Otsikot hallituksen koronatoimien lipsumisesta eivät palvele ketään. Siksi tilanteeseen on saatava muutos ja koronajohtaminen raiteilleen.

Oma neuvoni hallitukselle on tarkastella presidentti Niinistön koronanyrkkiajatusta uudemman kerran. Hallitus tarvitsee avukseen parhaista asiantuntijoista kootun kriisiryhmän, kartoittamaan 24/7 koronaan liittyviä ongelmia, keräämään niitä ratkomaan parhaat kotimaiset toimijat ja osaajat sekä esittämään niiden perusteella hallitukselle ennakoivaa tilannekuvaa ja myös ennakoivia toimenpiteitä.

Se siis parantaisi hallituksen toimintakykyä, sillä operatiiviset toimet etenevät nopeasti ja hallitusti sitten kun hallitus on linjannut saamistaan punnituista vaihtoehdoista.

Koronanyrkkiä kaivattaisiin myös sen tärkeimmän, eli Suomen korona-exit -strategian pohjustamisessa. Terveyden, lainsäädännön, hallinnon ja talouden ohella siihen pitäisi saada mukaan lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin parhaat asiantuntijat pohtimaan keinoja, joilla Suomi voisi palata mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman vähin taloudellisin ja sosiaalisin vaurioihin arkeen. Kysymys ei ole enempää eikä vähempää kuin Suomen jälleenrakennuksesta.

Päätös nyrkin kokoamisesta on toki viime kädessä hallituksen ja pääministeri Marinin. Toivon mukaan se kuitenkin tehdään, vaikka se merkitsisikin pääministeriltä oman virheen tunnustamista ja ehkä ylpeydenkin nielemistä. Toisaalta kuten todettua, tosiasioiden tunnustaminen on viisauden ja paremman tulevaisuuden alku.

 

Sinuhe Wallinheimo

Sinuhe Wallinheimo

Sinuhe Wallinheimo on kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt