Verkkouutiset

Kansalaisaloitteissa on ongelmansa

BLOGI

Kansalaisten aloitteesta on muodostunut uusi suoran vaikuttamisen keino.
Kari Tolvanen
Kari Tolvanen
Kari Tolvanen on kokoomuksen kansanedustaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Demokratia toteutuu entistä paremmin, mikä on hienoa. Asiaa säätelevässä kansalaisaloitelaissa on kuitenkin ilmennyt merkittäviä puutteita ja kehitettävää eduskuntatyöskentelyssä.

Kansalaisaloitteen suosio on paljon suurempaa kuin lain voimaan tullessa kuusi vuotta osattiin odottaa. Suosion lisääntymiseen on varmuudella vaikuttanut mahdollisuus aloitteen sähköiseen allekirjoittamiseen. Kortteja ei enää tarvitse kerätä turuilla ja toreilla.

Eduskuntaan on saapunut 22 kansalaisaloitetta. Lisäksi tulossa on vaaditun 50 000 kannattajan määrän saavuttanut aloite perintö- ja lahjaveron poistamisesta. Tulevaisuudessa aloitteiden määrä tuskin ainakaan vähenee.

Julkisuudessa käydyssä keskustelussa on keskitytty lähinnä kiistelemään allekirjoittajien määrästä ja tarpeesta nostaa se sataantuhanteen. Sekin on varmaan hyvä selvittää. Ennen kaikkea on kuitenkin saatava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä valmistelemaan lainsäädäntöä. Tärkeää on myös tehdä ratkaisu, mikä taho valmistelee lainsäädännön, jos valiokunta päättää viedä kansalaisaloitetta eteenpäin ja eduskunta säätää lain. Nämä ovat nimittäin muodostuneet käytännössä ongelmiksi ainakin lakivaliokunnassa.

Esimerkiksi kansalaisaloite avioliittolain muuttamisesta eli niin sanottu sukupuolineutraali avioliittolaki vaati eri ministeriöissä suuren työn ja useiden kymmenien lakien muuttamisen. Lakimuutosta ajaneiden mukaan muutos olisi vaatinut vain muutaman sanan muuttamisen voimassa olevaan lakiin. Näinhän se ei tietenkään ollut. Tämän valmistelutyön tekivät eri ministeriöt, jotta eduskunta pääsi säätämään lain.

Toinen esimerkki on varsin tuore. Eduskunnan hyväksymä äitiyslaki aiheutti lakivaliokunnan virkamiehille mittavan urakan. Sen pohjana oli edellisellä hallituskaudella valmisteltu laki, joka oli rauennut edellisen vaalikauden päättyessä. Siis vaikka pohjana oli joitain vuosia sitten valmisteltu laki, aiheutti se suuren työmäärän. Eräänä syynä tähän oli se, että muuttuneiden lakien vaikutukset piti selvittää ja päivittää äitiyslakiin. Tällaisen tarpeen aiheutti muun muassa sukupuolineutraali avioliittolaki.

Jos halutaan, että kansalaisaloitteet saavat arvokkaan käsittelyn eduskunnassa, tulee niihin panostaa entistä enemmän. Se tarkoittaa muun muassa lainsäädännön valmisteluun perehtyneiden työtekijöiden lisäämistä valiokunnissa. Haasteena vain on, mistä sellaisia löytyy. Lakien kirjoittaminen on nimittäin oma taiteenlajinsa eikä siihen kuka tahansa pysty. Parasta ammattitaitoa löytyy eri ministeriöistä. Ongelma vain on, että ministeriöiden lainvalmistelijat ovat jo nyt täystyöllistettyjä.

Jos eduskunnassa ei paranneta kansalaisaloitteiden käsittelyä, on vaarana, että ne ruuhkautuvat yhdessä hallituksen esitysten ja kansanedustajien lakialoitteiden kanssa. Se ei ole kenenkään etu. Jos kansalaisaloitteet raukeavat vaalikauden päättyessä, kun niitä ei ehditä käsittelemään, on se häpeäksi demokratialle.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)