Eduskunta käsitteli tiistaina niin sanottua Lex Malmi -lakialoitetta. Kansalaisaloitteessa vaaditaan säätämään laki Helsinki-Malmin lentopaikan säilyttämiseksi ilmailukäytössä, sen oheistoiminnan kehittämiseksi sekä lentopaikan kulttuuriympäristöarvojen säilyttämiseksi.
Kansanedustaja Mika Raatikainen (ps.) teki kansanedustaja Leena Meren (ps.) kannattamana esityksen, että kansalaisaloite toimii päätöksenteon pohjana. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut kansalaisaloitteen hyväksymistä. Kansalaisaloite tuli täysistunnon käsittelyyn liikenne- ja viestintävaliokunnan kautta, joka ei hyväksynyt Lex-Malmia.
Normaalisti perussuomalaisten tekemä esitys kansalaisaloitteen hyväksymisestä menisi äänestykseen, mutta keskiviikkona eduskunnan puhemies katsoi, että kansalaisaloitteen lakiehdotus on sisällöltään perustuslain vastainen, eikä siitä näin voi äänestää.
Perussuomalaisten edustajien mielestä Malmin lentokentän toiminnan jatkuvuus ei ole vain kunnallinen asia. He pitävät kentän jatkuvuutta tärkeänä koko valtakunnan huoltovarmuuden ja liikennöinnin kannalta.
– Malmin kenttä on Suomen ylivoimaisesti vilkkain yleisilmailukenttä. Sillä on merkittävä asema myös liikelentojen tukikohtana. Lisäksi huoltovarmuus kärsii huomattavasti, jos kriisitilanteessa pääkaupunkiseudulla on vain yksi kenttä, Raatikainen muistuttaa.
Perussuomalaiset muistuttavat, että kuntien asioista on ennenkin säädetty valtiojohdossa. He muistuttavat tapauksesta reilun kymmenen vuoden takaa, jossa valtioneuvosto päätti, että Helsinki saa suuren palan Sipoon kuntaa.
– Jollain kumman syyllä Helsinki sai aikanaan Sipoolta valtion avustuksella valtavat maa-alueet. Perusteena oli väestönkasvu ja niin edelleen. Sipoolta vallatulle alueelle ei ole saatu mitään aikaiseksi ja sitten laitetaan Malmi nurin – perusteena asuntojen tarve, Raatikainen sanoo.
