Suomalaisista 48 prosenttia haluaa, että palkankorotukset määräytyvät paikallisella tasolla, 31 prosenttia liittotasolla ja 14 prosenttia keskitetyissä tupon kaltaisissa ratkaisuissa, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Vielä suurempaa kansalaisten valmius paikalliseen sopimiseen on kannustinpalkkioiden eli bonusten ja työaikajärjestelyjen kohdalla.
EVA kysyi suomalaisilta suhtautumista paikalliseen sopimiseen kymmenen asian kohdalla. Paluuta vanhaan, eli keskitettyihin valtakunnallisiin tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin eli tupoihin suomalaiset eivät toivo, sillä jokaisen tiedustellun asian kohdalla suomalaiset pitävät tupon sijaan parempana joko työpaikka- tai liittotason sopimista.
Huomionarvoista on, että tupo ei nauti oikein missään väestöryhmässä suurta kannatusta palkoista sopimisen tasona. Eniten sitä kannattavat SDP:n äänestäjät, mutta heistäkin vain 26 prosenttia.
Suomalaiset näkevät paikallisessa sopimisessa uhkia ja mahdollisuuksia. Suomalaiset uskovat, että laaja-alainen paikallinen sopiminen eriyttäisi työehtoja (79 % pitää todennäköisenä), vähentäisi työmarkkinajärjestöjen valtaa (74 %) ja saisi työntekijät hakeutumaan työpaikkoihin, joissa ansaitsee paremmin (74 %).
Enemmistö (61 %) uskoo, että laaja-alaisen paikallisen sopimisen yksi seuraus olisi, että yritykset pyrkisivät hakemaan kilpailuetua polkemalla työehtoja.
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan, että työehdoista sovitaan työpaikalla johdon ja työntekijöiden kesken, liittokohtaisella sopimisella työntekijä- ja työnantajaliiton välistä sopimista ja valtakunnallisella tupo-ratkaisulla kolmikantaa, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt ja valtio sopivat työehdoista, veroista ja sosiaalipolitiikasta.
Tulokset perustuvat 2036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä.
