Tuoreen Eurobarometrin mukaan EU merkitsee suomalaisille ennen muuta positiivisia käytännön asioita eli vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä kaikkialla EU:n alueella sekä yhteistä rahaa. EU on suomalaisille myös rauhan, ihmisoikeuksien ja lakien kunnioittamisen unioni.
Terrorismi ja maahanmuutto ovat suomalaisten mielestä EU:n suurimmat ongelmat. Myös ilmastonmuutos on suomalaisille tärkeä asia.
Suomen taloustilanteen näyttäessä aiempaa paremmalta, EU-maiden julkisen talouden tila ei puhuta suomalaisia aivan yhtä paljon kuin vielä jokin aika sitten.
Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista uskoo olevansa perillä Eurooppaa koskevista asioista erittäin tai melko hyvin. Suomalaiset otaksuvat itsensä ja muiden suomalaisten tietämyksen Euroopan asioista paremmaksi kuin EU-kansalaiset keskimäärin.
Suomalaiset suhtautuvat yksiselitteisen myönteisesti EU-kansalaisten oikeuteen asua ja työskennellä missä tahansa EU-maassa.
Niin ikään suomalaiset asennoituvat EU:n sisäiseen maahanmuuttoon myönteisemmin kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Maahanmuuttoon EU:n ulkopuolelta he sen sijaan suhtautuvat jonkin verran kriittisemmin.
Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa talous- ja rahaliittoa sekä yhteistä valuuttaa euroa. Suomalaiset suhtautuvat yhteiseen valuuttaan myönteisemmin kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Euro on suomalaisille yksi keskeisimmistä EU:n symboleista.
Melkein joka toinen suomalainen kannattaa EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa, kaksi kolmesta eurooppalaisen tason puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tosin kumpikin miellyttää suomalaisia EU-kansalaisten keskiarvoa vähemmän.
Enemmistö arvioi, että demokratia toimii EU:ssa vähintäänkin melko hyvin. Käsitys demokratian toteutumisesta omassa maassa erottaa suomalaiset selvästi EU28-maiden keskiarvosta: suomalaiset ovat varsin selvästi keskivertoa tyytyväisempiä demokratian tilaan kotimaassaan.
Suomalaisten kokema luottamus niin oman maansa kuin kansainvälistenkin instituutioiden toimintaan on selvästi vahvempaa kuin Euroopan kansoilla keskimäärin.
Eurobarometri-kysely toteutettiin kaikissa EU-maissa, viidessä jäsenehdokasmaassa ja Pohjois-Kyproksella 5.–19. marraskuuta. Kyselyyn osallistui kaiken kaikkiaan 33 193 yli 15-vuotiasta vastaajaa, joista 28 055 oli EU:n jäsenmaiden kansalaisia. Suomessa haastatteluja tehtiin 1 016. Haastattelut Suomessa suoritti TNS Gallup Oy.
