Tutkimuksessa kysyttiin yhteensä 17 eri asian tai asiakokonaisuuden osalta, kuinka paljon valtaa presidentillä pitäisi olla.
Suomalaisista 60 prosenttia antaisi presidentille melko paljon valtaa (yhteenlaskettuna vaihtoehdot kaiken vallan, erittäin paljon tai melko paljon valtaa) esimerkiksi eduskunnan lainsäädäntötyöhön. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa prosentti on peräti 82, armeijan ylipäällikyydessä 75 prosenttia. EU-asioissakin kansasta 70 prosenttia antaisi presidentille melko paljon valtaa.
Eduskunnan hajottamisessa ja ennenaikaisten vaalien järjestämisessä melko paljon valtaa presidentille antaisi 60 prosenttia kansasta ja hallituksen muodostajan valitsemisessa niin ikään 60 prosenttia.
Sen sijaan maahanmuuttopolitiikan, talouspolitiikan, sosiaali- ja terveyspolitiikan, aluepolitiikan, elinkeinopolitiikan, koulutuksen ja tutkimuksen sekä työmarkkina-asioiden saralla ei kaivata presidentillistä ohjausta.
– Tuloksen vahvuutta voi pitää yllättävänä, koska ylimpien valtioelimien välistä vallanjakoa Suomessa on parlamentarisoitu ja presidentin valtaoikeuksia karsittu määrätietoisesti jo noin 30 vuoden ajan, toteaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Hänen mukaansa vastauksia voidaan tulkita siten, että presiden¬tin valtaoikeuksien karsimisessa on kansalaisten mielestä menty liian pitkälle.
– Kyse on myös siitä, että kansalaiset kokevat, että presidentti voisi toimia jonkinlaisena kan¬sakunnan erotuomarina. Hän voisi viheltää pilliin, kun hallituksen muodostaminen ei ota onnistuakseen, kun hallituksen toiminta halvaantuu erimielisyyksien vuoksi tai kun hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen, joka on perusteltu huonosti tai valmisteltu puutteellisesti, Haavisto toteaa.
Kysely presidentin vallasta on osa Evan vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimusta. Presidentinvaltaa koskevassa kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan sopivaa presidentinvallan määrää riippumatta siitä, mikä vallanjako nykyään on. Tulokset perustuvat 2 073 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tiedot kerättiin 2.–15.1.2018. Vastaajat edustavat maan aikuisväestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla.
