Verkkouutiset

Kansa ei kaipaa syömävelkaa eikä kuntaliitoksia

Valtaosa suomalaisista (84 %) on sitä mieltä, että talouden rattaat olisi saatava pian liikkeelle.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Muutoin katoaa pohja kuntapalveluiden ja terveydenhuollon rahoittamiseksi, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta. Kolme neljästä (75 %) vaatii, että jatkossa omassa asuinkunnassa pitää tehdä päätökset, mihin palveluihin rahaa ylipäätään laitetaan ja mistä palveluista voidaan leikata.

Eniten kannatusta saa vaatimus kotikunnan investointien, kuten rakennusinvestointien, karsimisesta ja lykkäämisestä säästöjen aikaansaamiseksi. Tätä ehdotusta kannattaa selvä enemmistö (62 %) ja reilu neljännes (28 %) vastustaa.

Selvä enemmistö (62 %) vastustaa oman asuinkunnan liittämistä yhteen yhden tai useamman naapurikunnan kanssa talouden tilan parantamiseksi. Neljännes (26 %) suhtautuu kuntaliitokseen myönteisesti.

Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista tyrmää ehdotuksen asuinkunnan liittämisestä yhteen naapurikuntien kanssa. Kuntaliitoksen vastustus on lisääntynyt neljä prosenttiyksikköä viime syksystä.

Varsin paljon kannatusta saaviin ehdotuksiin kuuluu palvelumaksujen korottaminen kunnan taloudellisen rasituksen keventämiseksi (48 %). Aavistuksen pienempi joukko vastustaa palvelumaksujen kiristämistä (45 %).

Joka toinen (49 %) vastustaa ajatusta kunnallisveron korottamisesta palvelujen turvaamiseksi. Kuitenkin enemmän kuin kaksi viidestä (42 %) olisi valmis nostamaan kuntaveroa. Kunnallisveron korottamisvaateen kannatus on nyt suurempaa kuin viime syksynä (34 % -> 42 %).

Kaksi viidestä (42 %) olisi valmis karsimaan kunnallisia palveluja kunnan taloudellisen tilan parantamiseksi. Puolet (51 %) suhtautuu nuivasti ajatukseen kuntapalvelujen leikkaamisesta.

Puolet suomalaisista vastustaa ehdotusta asuinkunnan lainanoton lisäämisestä palvelujen ja työpaikkojen turvaamiseksi (48 %). Syömälainan kannattajia on vain kolmanneksen verran (34 %).

Koronakriisi on muuttanut suomalaisten asenteita ja näkemyksiä kuntien taloudellisesta ahdingosta. Viime syksynä ennen koronakriisiä mitkään keinot eivät kelvanneet kuntatalouden vahvistamiseksi. Tällä haavaa suomalaiset suhtautuvat eri keinoihin selvästi vähemmän varauksellisesti ja myöntävät, että jotain on tehtävä.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 30.5.–4.6. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1001. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)