Kannanhoidollisessa metsästyksessä saatiin saaliiksi nuoria susia

Suurin osa viime talven kannanhoidollisessa metsästyksessä saaliiksi saaduista susista oli Luonnonvarakeskuksen mukaan alle kaksivuotiaita.

Poronhoitoalueen ulkopuolella toteutetussa kannanhoidollisiin poikkeuslupiin pohjautuvassa sudenmetsästyksessä saatiin Luonnonvarakeskuksen mukaan viime talvena saaliiksi 17 sutta.

Kaadetuista susista alle vuoden ikäisiä oli 35 prosenttia, yksivuotiaita 29 ja vähintään kaksivuotiaita 35 prosenttia.

Eri-ikäisten susien osuudet eivät poikenneet merkittävästi aiempien vuosien ikäjakaumista. Sen sijaan poronhoitoalueella ja poronhoitoalueen ulkopuolella kaadettujen susien ikäjakaumat poikkeavat merkitsevästi toisistaan.

Vuosina 1996–2015 poronhoitoalueen saaliissa oli alle vuoden ikäisiä 33 prosenttia, kun poronhoitoalueen ulkopuolella niitä oli 42 prosenttia. Tyypillisessä vaellusiässä olevia yksivuotiaita oli poronhoitoalueen saaliissa 35 prosenttia, mutta muualla Suomessa vain 23 prosenttia.

Kannanhoidollinen sudenpyynti on osa maa- ja metsätalousministeriön susikannan hoitosuunnitelmaa. Tänä vuonna aloitetun kaksivuotisen kokeilun avulla on tarkoitus saada tietoa sen vaikutuksista lauman elinvoimaisuuteen, suden käyttäytymiseen ja kansalaisten asenteisiin.

Viimeksi susia pyydettiin kannanhoidollisista syistä vuonna 2007. Suomen Riistakeskuksen mukaan kannanhoidollinen pyynti on jälleen mahdollista susikannan kasvettua. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa on noin 220–245 sutta, kun viime vuonna luku oli vielä 140–155.

Ennen kuluvaa vuotta sai ongelmia aiheuttavia susia kaataa vain Suomen riistakeskuksen myöntämällä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla tai poliisin määräyksellä.

– Lupia on kuitenkin ollut vaikea saada, mikä on aiheuttanut turhautumista. Kannanhoidollinen metsästys tekee lupamenettelystä joustavamman, arvioi neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriön verkkolehdessä viime keväänä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt