Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuoreessa Innovaatioiden perusta murenee -raportissa annetaan yhdeksän ehdotusta suomalaisen yliopistojärjestelmän korjaamiseksi.
Raportin ovat laatineet Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.
Raportin perusteella Suomen tieteen ja tutkimuksen taso on 2010-luvulla rapautunut. Etenkin innovaatiokyvykkyydessä Suomi on menettänyt asemiaan kilpailijamaihin verrattuna.
Tieteen ja tutkimuksen tason nostaminen vaatii kirjoittajien mukaan kansallista yliopistosektorin kokonaissuunnitelmaa. Yliopistokenttää on keskitettävä, yliopistojen ainevalikoimien uudistumista nopeutettava ja eri opiskelutasoja selkiytettävä.
Yksi raportin ehdotuksista on kandidaatti- ja maisteritason koulutuksien erottaminen toisistaan. Raportin mukaan yliopistojen toiminta tehostuisi, kun niiden työnjaossa huomioitaisiin opetusalojen lisäksi opiskelutasot.
”Osa yliopistoista voisi keskittyä kandidaatintutkintoihin, osa maisterintutkintoihin ja vielä harvempi tohtoriopintoihin”, raportissa todetaan.
Opiskelutasojen selkiyttämisellä voitaisiin kirjoittajien mukaan lyhentää myös opiskeluaikoja, kun osa opiskelijoista siirtyisi työelämään heti kandidaatintutkinnon jälkeen.
”Kandidaatti- ja maisteritason opintoasteiden tarkempi erottelu voisi sitouttaa opiskelijat paremmin opintoihin. Heikko sitoutuminen opintoihin näkyy pitkinä opiskeluaikoina, ja ongelmaan on yritetty puuttua muiden muassa opintoraha-aikaa sääntelemällä”, raportissa huomautetaan.
Kirjoittajat toteavat, että laveampi kandidaattikoulutus ja aidosti erillinen maisterintutkinto lisäisivät joustavuutta ja mahdollistaisivat sen, ettei opintopolkua ole aloitettava uudelleen alaa tai opintojen suuntaa vaihtaessa.
”Käytännössä yliopistoon opiskelemaan päässeen automaattinen opiskeluoikeus maisteriopintoihin asti tulisi kyseenalaistaa”, raportissa todetaan.
Kirjoittajien mukaan tutkintojen uudelleenjärjestely parantaisi laatua ja tehokkuutta. Lisäksi se vapauttaisi yliopisto-opettajille enemmän aikaa tutkimukseen. Tämä puolestaan hyödyntäisi tiedettä, tutkimustulosten hyödyntäjiä ja myös opiskelijoita korkeatasoisen opetuksen muodossa.
Opintoasteiden erottamisen lisäksi raportissa ehdotetaan myös puuttumista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliseen jakoon.
”Esimerkiksi kauppatieteissä ammattikorkeakoulut tarjoavat tradenomin koulutusta, joka antaa paljolti samoja työelämän valmiuksia kuin yliopistojen kandidaattikoulutus. Meidän tulisi alakohtaisesti harkita, voidaanko joissain tapauksissa kandikoulutus korvata opinnoilla ammattikorkeakoulussa.”
