Tutkimukset viittaavat myös siihen, että kananmunia säännöllisesti nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitaudeilta muita todennäköisemmin. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Kananmuna päivässä ei lisääkään aivoinfarktin riskiä

Kohtuullisen runsas kolesterolin saanti ruokavaliosta tai kananmuna päivässä ei ole yhteydessä suurentuneeseen aivoinfarktin riskiin.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan yhteyttä ei havaittu myöskään niillä tutkittavilla, joilla oli perimässään Suomessa yleisesti esiintyvä, elimistön kolesteroliaineenvaihduntaan vaikuttava APOE4-tyyppi.

Aiemmat tutkimukset ruokavalion kolesterolin tai sen merkittävän lähteen, kananmunan, yhteydestä aivoinfarktiriskiin ovat tuottaneet vaihtelevia tuloksia. Joissain tutkimuksissa ruokavalion runsaalla kolesterolin määrällä on havaittu yhteys suurempaan riskiin, kun taas kananmunan syönti on joissain tutkimuksissa yhdistynyt jopa pienempään aivoinfarktin riskiin.

Ruokavalion kolesteroli vaikuttaa kuitenkin suurimmalla osalla väestöä vain vähän veren kolesterolipitoisuuteen. Sen sijaan henkilöillä, joilla on perimässään niin sanottu 4-tyyppi kolesteroliaineenvaihduntaan keskeisesti vaikuttavassa apolipoproteiini-E:ssä, ruokavalion kolesterolilla on suurempi vaikutus veren kolesterolipitoisuuteen. Suomessa tätä perinnöllistä APOE4-tyyppiä esiintyy poikkeuksellisen paljon, noin kolmasosalla väestöstä.

Aiemmin ei ole ollut tutkimustietoa siitä, miten runsas kolesterolin saanti ruokavaliosta vaikuttaa aivoverenkiertohäiriöiden riskiin näillä henkilöillä.

Itä-Suomen yliopistossa toteutetun Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen (SVVT) alussa vuosina 1984–1989 ravitsemustottumukset selvitettiin 1950 mieheltä, joiden ikä oli 42–60 vuotta, ja joilla ei ollut sydän- ja verisuonitautia tutkimuksen alussa. Tieto APOE-tyypistä oli olemassa 1015 mieheltä. APOE4-tyyppi oli 32 prosentilla tutkittavista.

Tutkimuksen 21 vuoden seurannan aikana 217 miestä sai aivoinfarktin. Tutkimuksessa havaittiin, että ruokavalion kolesterolin määrä ei ollut yhteydessä aivoinfarktin riskiin koko tutkimusaineistossa eikä miehillä, joilla oli APOE4-tyyppi. Myöskään kananmunien syönti ei ollut yhteydessä riskiin.

Tulosten perusteella kohtuullisen runsaasti kolesterolia sisältävä ruokavalio tai kananmunien syönti ei näyttäisi yhdistyvän aivoverenkiertohäiriöiden riskiin edes niillä henkilöillä, joilla perinnöllisen alttiuden vuoksi ravinnon kolesteroli vaikuttaa enemmän veren kolesterolipitoisuuteen.

Tutkimuksen ylimpään vertailuryhmään kuuluvat saivat ruoasta kolesterolia keskimäärin 520 mg vuorokaudessa ja söivät keskimäärin yhden kananmunan päivässä, joten tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää niitä suurempiin saanti- ja käyttömääriin.

Yksi kananmuna sisältää noin 200 mg kolesterolia. Tässä tutkimuksessa keskimäärin reilu neljäsosa ruokavalion kolesterolista tuli kananmunista. Itä-Suomen yliopiston mukaan Tutkimuksen havaintojen yleistettävyyttä heikentää se, että tutkittavilla ei ollut sydän- ja verisuonisairautta tutkimuksen alussa ja tutkimusaineiston koko oli suhteellisen pieni.

– Siten tutkimuksen tulokset tulisi vahvistaa suuremmassa tutkimusaineistossa ja tutkittavilla, joilla jo on sydän- ja verisuonisairaus ja joille nykyisin suositellaan vähäisempää ravinnon kolesterolin määrää ja kananmunien syöntiä kuin muulle väestölle, yliopisto toteaa tiedotteessaan.

Tulokset julkaistiin arvostetussa American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt