Menojen budjetoinnissa taas on oltu vanhakantaisia. Kaikki menot – käyttömeno ja investoinnit – budjetoidaan samalla tavalla. Kannattava investointi ja käyttömenot ovat samassa kehyksessä. Tämä ei enää toimi. Suomessa ei ole niin pientä kuntaa, etteikö se budjetoisi investointimenoja ja käyttömenoja eri tavalla.
Vanhakantainen tapa budjetoida menoja on merkinnyt myös sitä, että Suomi ei ole pystynyt hyödyntämään kaikkia saatavissa olevaa EU-rahoitus ja Euroopan Investointipankin rahoitusta eikä työeläkeyhtiöiden rahoitusta. Myös kykyä reagoida kasvaviin talvikunnossapidon menoihin nyt budjetointitapa haittaa. Todella monet tahot näkevät, että liikenneinvestointien rahoitusta on uudistettava – paitsi valtiovarainministeriön virkamiehet. Kamreeri ajaa kärryteillä.
Vaalikaudella ja alkaneena vuonna korjataan Suomen väyläverkostoa korjausinvestoinnein erinomaisella tavalla. Samaan aikaan liikenneinvestointien ja väylien ylläpidon rahoitus on nyt ja on ollut pitkään riittämätöntä.
Liikenneväylillä on aina ollut isomerkitys. Nyt merkitys on isompi kuin koskaan aikaisemmin. Sitä se on erityisesti yritystoiminnan, asumisen ja alueellisen kehittämisen kannalta. Suuria toiveita on asetettu Liikenne- ja viestintäministeriön asettamalle parlamentaariselle liikenneverkkotyöryhmälle.
Työryhmän lähtökohtana on myös se, että digitalisaatio, palveluistuminen sekä robotisaatio muuttavat asiakastarpeita ja samalla liikenneverkolle kohdistuvia vaatimuksia. Liikenneverkon on pystyttävä vastaamaan kansalaisten, yritysten ja yhteiskunnan monimuotoisiin vaatimuksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että liikenteen päästövähennystavoitteen mukaan liikenteen päästöistä on leikattava puolet 12 vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä koko Suomelle päätetyistä yhteensä noin 6 miljoonan tonnin päästövähennystavoitteesta liikennesektori vastaa yli puolesta.
Liikenneverkkotyöryhmältä odotan rahoitusmallin uudistamista konkreettisesti. Se ei todellakaan nyt eikä koskaan tarkoita liikenneväylien yksityistämistä. Tarpeeton pelottelu ja ennakkoluulot on laitettava pois. Maltillinen ja toimiva ratkaisu on mahdollinen. Vanhasta budjetointimenettelystä nyt on luovuttava. Valtionkin kannattaa tehdä hyvin kannattavia investointeja!
Itsekin olen vähän kamreeri ja se on myönteinen työ. Kamreerikaan ei saa juuttua paikalleen. Kyllä nyt myös valtiovarainministeriönkin pitää olla aktiivinen liikennerahoituksen ratkaisemiseksi.
