Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen ei asetu enää ehdolle eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Jokinen oli kertonut aikeistaan kokoomuksen puheenjohtajalle Petteri Orpolle jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja.
– Sanoin, että nivelvaiheen voin hoitaa ryhmän johdossa, mutta pidempää pestiä en tavoittele. En ole nyt käytettävissä enää ryhmän johtoon, Kalle Jokinen kertoo Verkkouutisten haastattelussa.
Jokinen toteaa toimineensa jo suhteellisen pitkän aikaa ryhmän puheenjohtajana. Hänet valittiin kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi sen jälkeen, kun Petteri Orposta tuli kokoomuksen puheenjohtaja kesällä 2016.
– Kyllähän oppositiopolitiikka vaatii myös sen, että laitetaan pelikirjaa uusiksi ja katsotaan toimijoita eri paikoille.
Jokinen luonnehtii hallituspuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa luottopakiksi, kun taas oppositiopuolueen ryhmyri on pikemminkin keskushyökkääjä ja karvaaja.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajisto ja työvaliokunta valitaan uudelleen ensi viikolla, kun uusi hallitus on ensin nimitetty.
Petteri Orpon näkemys painaa valinnassa
Jokisen mukaan eduskuntaryhmän puheenjohtajan valinnassa painaa puolueen puheenjohtajan eli Petteri Orpon näkemys.
– Puheenjohtajan ja ryhmyrin täytyy olla työpari, että kyllä esitys tulee puheenjohtajan suunnalta. Mutta ryhmä tietysti päättää, Jokinen sanoo.
Jokinen arvelee, että kiinnostusta ryhmäjohtajan tehtävään on useammilla kansanedustajilla. Hän uskoo, että myös varapuheenjohtajien tehtäviin on monilla mielenkiintoa. Hallitusneuvotteluiden päätyttyä ryhmäjohdon lisäksi myös valiokuntapaikat jaetaan uusiksi.
Jokinen sanoo, ettei hänellä ole pyrkyä minkään valiokunnan johtoon.
– En ole koskaan kauheasti pyrkinyt mihinkään. Olen hoitanut ne tehtävät, mitä on annettu, ja aina niitä ovia on auennut.
Hänen mielestään valiokuntien ja muiden luottamustehtävien osalta täytyy katsoa hyvä roolitus ja kokonaisuus, joka palvelee eduskuntaryhmää ja puoluetta parhaiten.
Varapuhemies valittu valtiopäivien ajaksi
Kokoomus on vaarassa menettää eduskunnan toisen varapuhemiehen paikan, jos puhemiehen paikka menee hallituksen toiseksi suurimmalle puolueelle eli keskustalle, joka on vasta neljänneksi suurin ryhmä eduskunnassa. Keskustalla ei tällä hetkellä ole paikkaa puhemiehistössä.
Jokisen mukaan kokoomuksessa ei ole vielä päätetty, luovutaanko varapuhemiehen paikasta suosiolla.
– Katsotaan nyt vielä mitä sen kanssa tehdään. Sehän on tällä hetkellä valittu valtiopäivien ajaksi, Jokinen sanoo.
Vaalikauden alussa eduskunnan puhemieheksi valittiin suurimman puolueen puheenjohtaja Antti Rinne (sd.), joka valitaan pääministeriksi. Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin toiseksi suurimman puolueen edustajana Juho Eerola (ps.) ja toiseksi varapuhemieheksi kolmanneksi suurimman ryhmän edustajana Paula Risikko (kok.).
Jokinen huomauttaa, että yli 40 vuoden ajalta on parlamentaarinen perinne siitä, että puhemiehistö muodostuu kolmen suurimman puolueen edustajista.
– Kyllähän tässäkin kohtaa sosialistihallitus muokkaa parlamentaarista perinnettä vähän toiseen malliin. Eli eivät tunnusta sitä perinnettä, josta on ryhminä pidetty kiinni, kun neljänneksi suurin nostetaan sinne.
Jokinen muistuttaa, että tilanne oli esillä pari vuotta sitten kesällä 2017, kun puhemiehen paikkaa hallussaan pitänyt perussuomalaiset hajosi ja hallituspuolue siniset jäi SDP:tä pienemmäksi.
– Muistan, kun demareista Antti Lindtman ja Eero Heinäluoma tulivat kysymään Sibelius-talon kuppilassa, että mitäs nyt. Sanoin, että ilman muuta paikka kuuluu demareille, koska te olette nyt kolmanneksi suurin. Meille oli täysin selvää, että pidetään kiinni siitä perinteestä, mutta demareille näköjään ei ole.
Jokisen mukaan jos SDP luopuu puhemiehen paikasta keskustan hyväksi, niin demarit voisivat jäädä ilman puhemiehen paikkaa, jos he haluavat kunnioittaa parlamentaarista perinnettä.
”Rinne ei halunnut meitä kumppanikseen”
Jo hallitustunnustelujen aikana tuli Jokisen mukaan selväksi, ettei hallitustunnustelija Antti Rinne halunnut kokoomusta hallitukseen.
– Ne keskustelut, joita kävimme, toivat ilmi selvät näkemyserot millä lailla politiikkaa tehdään. Kyllä se kävi selväksi, että Rinne ei halunnut meitä kumppanikseen. Meille oli tietysti selvää, että me emme lähde niillä ehdoilla sosialistihallitukseen ja liiton miehen linjoille, Jokinen sanoo.
Hän huomauttaa, että eilen julkistetusta hallitusohjelmasta puuttuvat työllisyystoimet sekä talouteen, työllisyyteen ja kasvuun liittyvät konkreettiset asiat, joista kokoomus puhui paljon tunnusteluvaiheessa.
Julkisuudessa on esitetty, että kokoomuksessa olisi kahta eri linjaa talouspolitiikassa, minkä vuoksi Rinne ei halunnut kokoomusta hallitukseen. Jokisen mukaan tämä on demareiden propagandaa.
– He haluavat luoda kuvaa, että kokoomuksessa olisi eri linjaa. Ei meillä ole talouspolitiikassa sellaista linjaeroa, että siinä olisi selvä ristiriita puolueen sisällä.
Jokisen mukaan moni asia hallitusohjelmassa menee eri suuntaan kuin kokoomuksessa on ajateltu, joten oppositiopolitiikalle on selvä missio. Hän ottaa esimerkiksi ansiotuloveron kevennykset työntekijöille, eläkeläisillä ja yrittäjille sekä kotitalousvähennyksen, jota kokoomus olisi halunnut korottaa.
– Mutta ei kokoomuksen oppositiopolitiikka tule missään tapauksessa olemaan repivää ja raastavaa oppositiopolitiikkaa, mitä esimerkiksi viime kaudella nähtiin. Meidän tulokulmat perustuvat perehtymiseen ja asiantuntemukseen ja selkeiden vaihtoehtojen tarjoamiseen, että ihmiset ymmärtävät, että on olemassa vaihtoehtoja.
