Kahdeksan kokoomuksen kansanedustajaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen järjestäytyneen rikollisuuden torjumisesta.
Edustajat viittaavat keskusrikospoliisin tietoihin, joiden mukaan ilmiö on selvästi laajentunut 2000-luvulla. Suomessa toimii nykyään seitsemän vakiintunutta organisaatiota, joilla on 75 osastoa ja 800 jäsentä. Kasvua on vauhdittanut myös ulkomaalaisten rikollisjengien rantautuminen Suomeen.
Ulkomaiset ryhmät ovat tuoneet mukanaan entistä väkivaltaisempaa toimintaa. Kilpailevien jengien määrän kasvu johtaa kiihtyviin jengien väkivaltaisiin välienselvittelyihin ja reviirikiistoihin.
– Suomessa järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy samalla kun se ulottaa lonkeronsa yhteiskunnan eri tasoille. Samaan aikaan poliisin kohtaama väkivalta on lisääntynyt, Pihla Keto-Huovinen, Pauli Kiuru, Kari Tolvanen, Marko Kilpi, Paula Risikko, Mari-Leena Talvitie, Sari Multala ja Wille Rydman toteavat.
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton alkuvuodesta tekemän kyselyn mukaan järjestyspoliiseista lähes 70 prosenttia on joutunut kohtaamaan fyysistä väkivaltaa kahden viimeisen vuoden aikana. Työturvallisuuden on koettu heikentyneen samalla aikavälillä.
Kentällä partiot takavarikoivat luvattomia aseita lähes päivittäin, ja kotietsinnöillä niitä löytyy lisää. Vuonna 2018 poliisi takavarikoi pelkästään yhden rikollisjärjestön jäseniltä 80 laitonta asetta, joiden joukossa oli useita sarjatuliaseita.
Rikoshyöty yli sata miljardia euroa
Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu näkyy myös vankiloissa, joissa on yhä enemmän rikollisjengien jäseniä.
– Nämä henkilöt pyörittävät huumebisnestä vankiloiden sisällä ja jopa kiristävät ja pakottavat muita vankeja ja heidän omaisiaan rikoksiin. Lisäksi on jopa luvattu palkkioita Rikosseuraamuslaitoksen vankilaturvallisuudesta vastaavien esihenkilöiden pahoinpitelystä, kokoomuksen kansanedustajat kirjoittavat.
Järjestäytynyt rikollisuus ei ole edustajien mukaan uhka vain kansalliselle turvallisuudelle, vaan myös koko koko EU:n sisäiselle turvallisuudelle. Järjestäytyneen rikollisuuden saaman rikoshyödyn määräksi on laskettu EU:n alueella 110 miljardia euroa vuodessa.
Kansanedustajat kysyvät, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi Suomessa sekä poliisin ja vankeinhoitoviranomaisten työturvallisuuden parantamiseksi. Hallitukselta samalla tiedustellaan, kuinka huono-osaisuuden kasautuminen tietyille alueille Ruotsin ja Tanskan lailla aiotaan estää.
