Kuntaliiton mielestä kuntien talous näyttää viime vuoden tilinpäätösarvioiden valossa hälyttävän synkältä. Tulos painui miinukselle 196 kunnassa, kun vuotta aiemmin niin kävi vain 55 kunnassa. Tappiollisen tuloksen teki viime vuonna kaksi kolmasosaa kunnista.
– Näyttää siltä, että kuntatalous on ajautunut kriisiin. Kunnille ei saa antaa enää yhtään uutta tehtävää ilman sille osoitettua rahoitusta. Kaikenlaiset valtionosuusleikkaukset on vihdoin lopetettava. Päinvastoin, valtion lisärahoitukselle on selkeät perusteet. Heikennyksiä kuntakenttä ei enää kestä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa tiedotteessa.
Verotulot ja valtionosuudet vähenivät viime vuonna, mutta kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat yli kolme prosenttia. Valtaosa menojen kasvusta tuli materiaalien ja palvelujen ostoista. kun taas henkilöstömenot kasvoivat Kuntaliiton mielestä varsin maltillisesti.
– Isoin yksittäinen tekijä kuntatalouden heikentymisessä on kilpailukykysopimus, joka kohtelee kuntakenttää ankarammin kuin yrityksiä. Vaikka tällä hallituskaudella tavoiteltiin kuntatalouden vahvistamista, niin todellisuudessa kuntien tehtävät ovat olleet yhä voimakkaassa myllerryksessä ja rahoitusta on vähennetty, Karhunen toteaa.
Tilastokeskuksen mukaan Manner-Suomen kuntien ilmoittamien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni viime vuonna 1,2 miljardia euroa, mikä oli yli kolmanneksen verrattuna edellisen vuoden tilinpäätöksiin. Kuntien lainakanta kasvoi 3,8 prosenttia 16,7 miljardiin euroon.
Kuntien ja kuntayhtymien velka yhteensä kasvoi viime vuonna miljardilla eurolla, kun kuntayhtymien velka nousi lukuisten sairaalahankkeiden vuoksi yli 11 prosenttia. Kuntaliiton mukaan kuntatalouden kokonaisvelka on asettumassa noin 19,4 miljardiin euroon, mikä pitää velkaantumisen ennallaan suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Syömävelkaan jouduttiin turvautumaan 38 kunnassa, kun vuotta aiemmin vuosikate oli pakkasella vain neljässä kunnassa.
Karhusen mukaan kunnilla itsellään on kuitenkin avaimet kuntatalouden kriisin ratkaisuun. Kunnissa on hänen mielestään todella paljon osaamista. Kunnat ovat vahvempia kuin valtio ja kunnat ulkoistavat palveluja, kun arvioivat sen tarpeelliseksi
– Valtion puolella ei selkeästi ymmärretä, miten kuntatalouden kriisi ratkaistaan. Kunnissa haetaan koko ajan ratkaisuja, valtion tulee nyt luottaa kuntiin ja antaa niille mahdollisuus kehittyä, hän painottaa.
Kuntien taloudellinen tulos eriytyi viime vuonna voimakkaasti. Helsinki, Espoo, Vantaa jauhavat hyvää tulosta, mutta moni muu iso kaupunki kuten Tampere, Turku, Oulu, Kouvola ja Rovaniemi tekivät heikon tuloksen. Näiden ääripäiden väliin jää muu kuntakenttä.
– Tilanne on hyvin poikkeuksellinen. Heikko tulos on aina monen eri tekijän summa. Isoilla kaupungeilla huonon tuloksen selittää pääosin heikko verokehitys. Pienissä kuntakokoluokissa tulokseen vaikuttavat raskaat valtionosuusleikkaukset, Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu toteaa.
