Suomessa vakituisesti asuvista Ahvenanmaalla syntyneistä henkilöistä 93 prosenttia asui Ahvenanmaalla, kertoo Tilastokeskus.
Uudenmaan maakunnassa syntyneistä väestössä olevista henkilöistä 84 prosenttia asui Uudellamaalla.
Sen sijaan Etelä-Savossa ja Kainuussa syntyneistä vain noin joka toinen asui syntymämaakunnassaan.
Uusimaa saanut asukkaita muualla syntyneistä
Uudenmaan maakunnan väkiluku oli viime vuoden lopussa runsaat 1,6 miljoonaa henkilöä. Nykyisistä Uudenmaan asukkaista Uudenmaan maakunnassa on syntynyt 928 000 henkilöä. Uudenmaan väkiluvusta muualla Suomessa syntyneitä oli 527 000 ja ulkomailla syntyneitä 183 000 henkilöä.
Pohjois-Karjalan maakunnassa syntyneitä henkilöitä oli väestössä 212 000 henkilöä. Heistä runsas 39 000 eli lähes joka viides asui Uudenmaan maakunnassa. Etelä-Savon, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson maakunnissa syntyneistä runsas 17 prosenttia asui Uudellamaalla.
Suomessa syntyneistä ja viime vuoden lopussa Suomessa asuneista henkilöistä 48 prosenttia asui syntymäkunnassaan, kun ajansaatossa tapahtuneet kuntaliitokset otetaan huomioon. Luovutettujen alueiden kunnissa syntyneitä oli väestössä runsaat 50 000 henkilöä ja ulkomailla syntyneitä vajaat 358 000.
Närpiön ja Luodon kunnissa syntyneistä ja yhä väestössä olevista henkilöistä noin kaksi kolmasosaa asui syntymäkunnassaan. Pelkosenniemellä syntyneistä väestössä olevista henkilöistä vain noin joka viides asui Pelkosenniemellä.
Viime vuoden lopussa Suomessa oli 208 sellaista kuntaa, joissa syntyneitä henkilöitä oli väestössä enemmän kuin kyseisissä kunnissa oli asukkaita.
Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä alitti neljän miljoonaa
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä alitti neljän miljoonan jäsenen rajan vuoden 2016 lopussa. Edellisen kerran jäsenmäärä Suomessa asuvien osalta on ollut alle neljä miljoonaa 1950-luvulla.
Korkeimmillaan evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli vuonna 2001, jolloin Suomessa asuvia jäseniä oli runsas 4,4 miljoonaa henkilöä. Viimeisen 15 vuoden aikana jäsenmäärä on laskenut lähes 450 000 henkilöllä eli kymmenen prosenttia.
Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia henkilöitä oli viime vuoden lopussa yhteensä 148 000 henkilöä. Näistä suurimpana ryhmänä oli Suomen ortodoksinen kirkko.
Lähes 1,4 miljoonaa suomalaista ei ollut vuoden 2016 lopussa minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Heistä kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia oli vajaa 1,1 miljoonaa henkilöä ja vieraskielisiä 300 000. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana.
Äidinkielenään suomea puhuvista joka viides ja äidinkielenään ruotsia puhuvista joka kuudes ei ollut minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.
Vieraskielisistä peräti 85 prosenttia ei ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.
