Kuusilammen avolouhos Terrafamen monimetallikaivoksella Sotkamossa viime lokakuussa. LEHTIKUVA / KIMMO RAUATMAA

Kaivosteollisuus pitää verotustaan Ruotsia korkeampana

Teollisuuden mielestä olisi hankittava kattava kuva kaivosverotuksen vaikutuksista kilpailijamaissa.

Kaivostoiminta ja sen verottaminen on ennen lähestyviä eduskuntavaaleja noussut poliittiseen keskusteluun. Keskustelu on Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomelan mielestä kiivasta.

– Tästä on paljon puhuttu, mutta me olemme kovasti toivoneet, että tehdään huolellinen arviointi, Suomela totesi Kaivosteollisuuden mediatapaamisessa torstaina Helsingissä.

Kaivosteollisuudella on Suomelan mukaan vakaa käsitys, että Suomen verorasitus kokonaisuudessaan kaivokselle on korkeampi kuin Ruotsissa. Tästä voi hänen mielestään vetää johtopäätöksen, että jos veroa nostetaan Suomessa, niin silloin tuetaan ruotsalaisia kaivoksia ja ruotsalaista työtä.

Kaivosveroista käytävän keskustelun pohjaksi olisikin hänen mielestään hankittava riittävän kattava kuva kaivosverotuksen kokonaisvaikutuksista kilpailijamaissa. Lisäksi pitäisi huomioida Suomen kallioperän malmien heikkopitoisuus ja kaivoksiin tarvittavat suuret investoinnit.

Kaivoksen sulkemiseen varauduttaessa on Suomelan mielestä tärkeintä kunnollinen varautuminen toiminnan aikana ja riittävät vakuudet.

Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen arvioi, että verotuksessa tärkeintä on kokonaisuus. Esimerkiksi louhintamääriin perustuva malli suosisi maanalaisia kaivoksia, mutta olisi epäedullinen avoluohinnan kannalta.

Nykyisen mallin kehittäminen tarjoaisi hänen mielestään hyvän vaihtoehdon. Suomessa ei ole erillistä kaivosveroa maasta kaivetuista mineraaleista. Yhtiöt maksavat kiinteistö- ja yhteisöverot sekä vuosikorvauksen maanomistajille malminetsinnästä ja louhinnasta.

Kittilän kultakaivosta pyörittävän Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja Jani Lösönen kannatti myös kokonaisuuden huomioon ottamista verotuksessa ja muistutti lisäksi verotuksen lähtökohdista.

– Olisi hyvä lähtökohta, että olisi ensin verotettavaa tuloa, ennen kuin verotetaan, hän totesi.

Kittilän kaivokseen on yhtiön mukaan uponnut vuoteen 2018 mennessä investointeja ja käyttökustannuksia yhteensä 1,9 – 2 miljardia euroa, kun kullan myynnistä on saatu tuloja vain 1,6 miljardia euroa. Operaation kassavirta on 13 vuoden jälkeen noin 300-400 miljoonaa euroa negatiivinen.

Lue myös:

Näin kokoomusedustajat tiukentaisivat kaivoslakia

Petteri Orpo HS:lle: Kaivostoiminnan tuottojen jäätävä Suomeen

Sdp:n Timo Harakka: Kaivosoikeuksien myyntivoitot verotukseen

Mauri Pekkarinen: Nykyinen kaivoslaki ei ole vanhaa huonompi

Yle: Mika Lintilä valmis pohtimaan kaivosveroa ja vakuutusmaksua

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt