Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.) kirjoittaa valtion budjetin palauttamisesta kehyksiin palveluista leikkaamatta.
– Suomen hallitus otti kehysriihessä vaarallisen askeleen ylivelkaantumisen varassa lepäävään unelmahöttöön. Hallitus katkaisi 20 vuotta kestäneen menokehys-ankkurin ja kiihdyttää velkaantumista nousukauden kynnyksellä. Kehykset särkyivät, kun vasemmiston wappumiljardi lisättiin budjetin päälle, Kai Mykkänen toteaa.
Hänen mukaansa oikeasti riskin velkaloukusta kantavat nuorisomme ja seniorit. Mykkäsen mukaan heidän veronsa kiristyvät, kun tänään ei kanneta vastuuta. Seniorien hoivalupaus ei välttämättä ole tulevina vuosikymmeninä voimassa, kun tänään ei kanneta vastuuta.
– Ja tämän päivän pienet lapset. Käyvätkö he enää maailman parhaita kouluja, jos ylivelkaantunut Suomi ajautuu velkasaneeraukseen?
Mykkäsen mukaan hallituksen piti tehdä puuttuvat päätökset, joiden avulla julkinen talous vahvistuisi luvatut kaksi miljardia euroa vuosittain. Hallitus ei tehnyt.
– Valtiovarainministeriö arvioi hallituksen työllisyyspäätösten vaikutukseksi 150 miljoonaa euroa. Käytännössä kahden miljardin urakka ei edennyt.
– Entä sopeuttiko hallitus menot vastaamaan tuloja, kuten Antti Rinteen ja Juha Sipilän sopimus olisi edellyttänyt? Ei. Kävi päinvastoin. Hallitus lisäsi ensi vuodelle, keskelle nousukautta, wappumiljardin, vaikka aiemmatkin menot lepäsivät tukevasti velkasuossa. Nyt kaivataan unilukkaria. Velkaunesta on herättävä, Mykkänen usuttaa.
Hän ihmettelee, että eduskunnan debateissa hallituspuolueet ovat usein kääntäneet keskustelua siihen, että kokoomus ei saisi vaatia kehyksissä pysymistä ilman konkreettisten menosäästöjen esittämistä.
– Ensinnäkin, tekisimme kokonaisuuden monelta osin eri tavalla, kuten vaihtoehtobudjettimmekin kuvaa. Emme olisi yleensäkään ajaneet Suomea siihen tilanteeseen, että työllisyyspäätökset ja niiden tuoma julkisen talouden liikkumavara on tässä vaiheessa vaalikautta lunastamatta, mutta menonlisäysten paketti toimeenpantu (huom. yli miljardin pysyvät menolisäykset jo ennen koronaa!), Mykkänen huomauttaa.
Hänen mukaansa kokoomus perustaisi kehyspäätöksen neljään tavoitteeseen: yrittäjyystavoite (10 000 uutta työnantajayritystä), vaurastumistavoite (suomalaisten nettovarallisuus +50 prosenttia), työllisyystavoite (+300 000 työllistä) ja kestävyystavoite (vuodelle 2030 ennustetun kahdeksan miljardin euron vajeen kurominen umpeen).
– Toiseksi, menokehyksiin voidaan kyllä palata kehysmenoja vähentämällä ILMAN, että puututtaisiin koulutukseen, terveydenhuoltoon tai muihinkaan palveluihin.
– Hallituspuolueille on mukavampaa vaatia meiltä vastausta säästötarpeeseen kuin puolustaa sitä, että Suomi ottaa 15 miljardia euroa lisää velkaa nousukauden keskellä vuosina 2022 ja 2023. Lopulta ajattelumme ero vasemmistopuolueisiin on ennen kaikkea siinä, että heidät tuntuu lumonneen ajattelu, että velkaantumisesta huolestuminen on vanhanaikaista. Tyhjästä ei kuitenkaan voi nyhjäistä alinomaa.
