UPM:n Kaipolan paperitehtaan koneet pysähtyvät joulukuun puoliväliin mennessä. Tehtaalta on irtisanottu yli 350 paperiliittolaista, joiden työvelvoite jatkuu toukokuun puoliväliin saakka.
Kaipolan tehtaan entisen pääluottamusmiehen Tuomo Alasen (sd.) mukaan tehdas oli kannattava.
– Tehdas tuotti noin 35[nbsp]000 euroa käyttökatetta per työntekijä viime vuonna. (UPM:n toimitusjohtaja) Jussi Pesonen itse sanoi A-studiossa summat ja minulla on tuttuja, joilla on yrityslaskennan firmoja ja ne laskivat siitä sen, mitä se kulujen jälkeen on, Tuomo Alanen sanoi Politiikan toimittajille Jämsässä.
Alasen mukaan oikea summa on noin 40[nbsp]000 euroa, koska ”UPM on omavarainen sähkön suhteen ja kuppaa sen näiltä tehtailta markkinahintaan itselleen”.
– Yhteiskuntavastuuta en näe tässä paskankaan vertaa, Alanen lataa ja lisää, että hänellä on tapana puhua isoilla kirjaimilla, koska hän on pohjalaista sukua.
Sekä eläkkeelle jo jäänyt Alanen että Kaipolan tehtaan nykyinen pääluottamusmies Ismo Salonen (vas.) ovat kumpikin olleet henkilöstön edustajina johtoryhmässä.
Tuomo Alanen kertoo, että he ovat saaneet hyvin tietoa tehtaan kannattavuudesta suhteessa koko konsernin kannattavuuteen.
– Se on salassapitovelvollisuuden alaista tietoa numeroiden osalta, mutta kyllä käsityksen pystyy sanomaan, miltä tilanne näyttää, Alanen toteaa.
”Tyhmä” päätös
Kummatkin miehet vakuuttavat, että heidän käsityksensä tehtaan kannattavuudesta ei perustu pelkkään mutuun.
– Oma mielipiteeni on, että lakkautuspäätös on tyhmä. Tämä (tehdas) olisi kannattanut ajaa loppuun. Tämä tuottaa vielä niin hyvin, mutta tämä oli poliittisesti oiva tilanne yrittää potkaista ay-liikettä ja hallitusta, Alanen sanoo.
Pääluottamusmies Ismo Salosen mukaan koneita on uusittu, huollettu ja pidetty kunnossa koko ajan.
– Kyllä tällä paperia olisi pystytty tekemään kymmeniä vuosia, Salonen näkee.
Kummatkin myöntävät olevansa perillä paperimarkkinoiden kansainvälisestä tilanteesta.
– Siitä on annettava (UPM:n sanomalehti- ja vähittäiskauppapaperitoimintojen johtaja) Anu Aholalle ihan tunnustusta, että hän antoi tietoa ja yritti rakentaa yhteistyötä, että miten tässä selvitään isossa kuvassa. Teki varmasti kaikkensa, Tuomo Alanen sanoo.
– Kyllä me tietoisia olemme olleet varsinkin sanomalehden osalta, että millä mallilla homma on. Ja sehän on ollut helppo nähdä Suomessakin, kuinka moni nuori enää tilaa sanomalehteä, Salonen toteaa.
Alasen mukaan kaikkien painopapereiden putoamisvauhti on 5-7 prosenttia vuodessa maailmanlaajuisesti. Salonen lisää, että koronakriisin myötä syöksy vain jyrkkeni.
– Tämä on niin kummallista tämä talouspolitiikka, että UPM:n kannatti rakentaa pehmopaperitehdas Kiinaan ja sitten sellu viedään täältä laivalla. Miksei sinne kannattanut viedä valmista paperia? Mutta ei kuulemma kannattanut, Alanen kertoo.
Saksassa irtisanominen on kalliimpaa
UPM perusteli Kaipolan tehtaan lakkauttamista sillä, että tehdas on konsernin sisällä kilpailukyvyttömin. Syiksi UPM Communication Papers -liiketoiminta-alueen johtaja Winfried Schaur luetteli Suomen korkeat logistiikkakustannukset, verotuksen, korkeat työvoimakustannukset ja kasvavat kuitukustannukset.
Tuomo Alasen mukaan kyse on myös siitä, että Saksassa maksetaan yhteiskunnan tukea huomattavasti enemmän kuin Suomessa.
– Jos käyttää tietyn määrän sähköä esimerkiksi, niin sitä tulee yhteiskunta vastaan erittäin suurella osalla. Ja irtisanominen on siellä erittäin paljon kalliimpaa kuin Suomessa. Siellä on riippuen työajoista puolitoista vuotta irtisanomisaika täydellä palkalla ilman työvelvoitetta ja vieläpä jopa autettava uuden työpaikan hakemisessa. Täällä on puoli vuotta ja työvelvoite, Alanen vertaa.
Alasen mielestä Kaipolan lakkauttamispäätös oli poliittinen ratkaisu.
– Sillä haluttiin ottaa määräysvalta ja pistää ay-liikettä polvilleen. Ja nykyhallitus ei ehkä vastaa kaikkien näkemystä, että mikä sen (hallituksen) pitäisi olla. Myös sille haluttiin kasata esteitä tielle, Alanen perustelee.
Jos ei tarkoituksena ollut hallituksen kaataminen, niin Alasen mielestä haluttiin ainakin näyttää, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen toimien vuoksi tehtaita menee nurin.
– Ja kyllähän korona oli helkkarin hyvä syy ajoittaa tämä homma tähän kohti. Hyvä syy puhua, että korona aiheutti lopullisen iskun. Ja se on jopa hyväksytty, Salonen lisää.
Björn Wahlroos suurin konna
Tuomo Alanen sanoo, ettei hänellä ole varsinaista tietoa, kuka Kaipolan tehtaan lakkauttamista UPM:n johdossa ajoi, mutta hän arvelee, että siinä olivat mukana UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos, liiketoiminta-alueen johtaja Winfried Schaur ja UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.
– Mutta en pidä Pesosta tässä näytelmän isoimpana konnana, se on se kolmonen.
Kuka on isoin?
– Wahlroos ilman muuta. Se halusi näyttää, Alanen sanoo.
Salonen uskoo, ettei Metsäteollisuus ry:n päätös irrottautua keskitettyjen työehtosopimusten tekemisestä juuri nyt ollut sattumaa, vaan se oli tarkoituksellisesti ajoitettu tähän kohtaan.
Sekä Alanen että Salonen ovat sitä mieltä, että UPM oli johtavassa roolissa, kun Metsäteollisuus lähti paikallisen sopimisen teille.
– Jos ajattelee paperimiesten palkkoja, että me ollaan syyllisiä tähän hommaan, niin se on ihan naurettavaa tai että Marinin hallitus on syyllinen, Salonen sanoo.
Alanen lisää, että paperimiesten palkat ovat tehtaan kuluista vain noin seitsemän prosenttia.
Pääluottamusmiehen pahin painajainen
Työmarkkinaosapuolet pohtivat parhaillaan hallituksen toimeksiannosta, miten yli 55-vuotiaiden työmarkkina-asemaa voitaisiin parantaa. Pöydällä on eläkeputken poisto.
– Minä en ainakaan yhtään ymmärrä sitä, että jos poistetaan eläkeputki, niin miten sillä tehdään työpaikkoja tänne Jämsään, Salonen sanoo.
Alanen on samalla kannalla.
– Mutta sen se tietenkin tekee, että monen ihmisen on pakko ottaa mitä tahansa työtä vastaan, kun sitä putkea ei enää ole, jos se poistuu.
Miesten mukaan Jämsän seudulla ei ole mitään töitä paperiammattilaisille, eikä palkkataso ole lähelläkään nykyistä. Salonen kertoo, että irtisanottujen paperimiesten hänelle esittämät kysymykset liittyvät ensisijaisesti elannon turvaamiseen ja siihen, että pääsisi terveenä eläkkeelle.
Alanen vastaa, ettei hän ole miettinyt, miten eläkeputken poistoa voitaisiin kompensoida.
– Jollainhan se on ilman muuta pakko hoitaa, mutta vähän pelottaa, että ei se ainakaan parane.
Heidän mukaansa Kaipolan tehtaan alueella voitaisiin valmistaa muutakin kuin sanomalehtipaperia. Alueella on iso voimalaitos, jossa on oma sähköntuotanto.
Salosen mukaan tehdasaluetta kohtaan on ollut myös kiinnostusta. Neljätoista yritystä on osoittanut kiinnostusta Kaipolan työntekijöitä kohtaan.
– Tehtaan lopettaminen oli pääluottamusmiehen pahin painajainen, joka toteutui. Itse olin varautunut, että tässä voi käydä niin, että yksi paperikone loppuu. Mutta kun kaikki loppuu, niin silloin tuli ajatus, eikö nämä suomalaiset johtajat perkele osaa mitään muuta kuin yt:t ja lopettaa, Salonen päättää.
Kaipolan luottamusmiesten mielestä joukkoirtisanomisesta pitäisi tehdä nykyistä kalliimpaa Suomessa.
