Verkkouutiset

Kaikkien sotapuheiden alku ja juuri: mitä Venäjälle luvattiin Naton laajenemisesta?

Venäjä katsoo sille 1990-luvulla vakuutetun, ettei Nato laajene sitä kohti. Länsi näkee toisin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Lännen ja Venäjän nykyinen vastakkainasettelu juontuu kylmän sodan päättymiseen ja Neuvostoliiton romahdukseen 1991. Nyt Venäjällä ollaan katkeria Natoa kohtaan ja katsotaan läntisen sotilasliiton syöneen sanansa.

War on the Rocks -sivustolla on tehty perusteellinen selvitys siitä, mitä noina vuosina Venäjän kanssa todella puhuttiin. Jutun otsikkona on Annetut lupaukset, petetyt lupaukset? Mitä Jeltsinille kerrottiin Natosta 1993 ja miksi se on merkittävää. Sivusto on etsinyt dokumentit muun muassa tapaamisista.

Helmikuussa 1990 USA:n ulkoministeri James Baker sanoi yhdistyvästä Saksasta puhuttaessa Neuvostoliiton Mihail Gorbatshoville, etteivät Naton joukot tulisi tuumaakaan itään päin.

”Ei tule Naton joukkojen toimivallan laajenemista yhdenkään tuuman vertaa itään päin”, James Baker sanoi.

”Mitään Naton alueen laajenemista ei voida hyväksyä”, Mihail Gorbatshov totesi.

”Olen samaa mieltä”, James Baker vahvisti.

Gorbatshov itse on kuitenkin todennut, että tämän toteamuksen konteksti oli Saksan yhdistyminen eikä Naton tuleva rooli Euroopassa.

Jo seuraavissa keskusteluissa USA perääntyi lausunnoista.

War on the Rocksin mukaan keskustelun tulkinta mädättää Moskovan ja Washington D.C.:n suhteita yhä. Venäjällä väitetään heidät petetyn ja sen oikeuttavan muun muassa Ukrainan miehityksen.

Artikkelin mukaan USA:lla oli suurta epävarmuutta parhaasta tiestä eteenpäin.

Tärkeäksi etapiksi sanotaan presidenttien Bill Clinton ja Boris Jeltsin tapaamista Moskovassa lokakuussa 1993. USA totesi, ettei se tukisi uusien jäsenien ottamista Natoon vaan kehittäisi kumppanuusohjelman, johon kaikki entisen Varsovan liiton maat otettaisiin. Kumppaneiksi tulivat myös Suomi ja Ruotsi – jotka Venäjän kanssa jäivätkin lähes ainoiksi maiksi, jotka eivät käyttäneet kumppanuutta etappina matkalla täysjäsenyyteen.

Tuolloin Boris Jeltsin oli ilmoituksesta kuitenkin riemuissaan ja helpottunut. Hän sanoi kumppanuusidean olevan briljantti ja neronleimaus.

Vuotta myöhemmin Boris Jeltsin havaitsi laajentumishankkeiden ja uusien jäsenmaiden ottamisen olevan kuitenkin meneillään. Hän piti kiihtyneen puheen Bill Clintonia vastaan varoittaen ”kylmästä rauhasta”. Clinton hillitsikin Naton laajenemista vielä Jeltsinin kaudella.

Tärkeämpää oli kuitenkin koko 1990-luvun narratiivi. USA näki itsensä kylmän sodan voittajana, jolla oli voima muotoilla Euroopan turvallisuus mielensä mukaan. Boris Jeltsin uskoi venäläisten voittaneen kommunismin ja halusi uuden Venäjän paikan tunnustamista, mutta ei pystynyt siihen.

Venäjä ei saanut paikkaa Euroopassa. Naton ja Venäjän väliin jäi epävarmuuden alue. USA halusi maksimoida valtansa Euroopassa ja uskoi olevansa oikeutettu siihen voitettuaan Neuvostoliiton. Venäjä oli päättänyt pysyä suurvaltana ja sanoa sanansa Euroopasta.

Näin 1990-luvusta tuli Venäjällä monille nöyryytyksen vuosikymmen, jolloin he saattoivat vain katsoa. Vladimir Putin aloitti vastatoimensa 2008 Georgiasta.

– Gorbatshov ja Jeltsin halusivat Venäjän löytävän paikkansa Euroopassa, mutta ei vain nuorempana kumppanina, ja Putin on etsinyt peruutusvaihdetta sille, minkä hän näki täytenä nöyryytyksenä, War on the Rocks kirjoittaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)