Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön kuvaama turvapaikanhaun valuvika tulisi korjata.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oudoksui Ylen Ykkösaamussa lauataina sitä, että turvapaikan hakemisen oikeutta tulkitaan Euroopassa periaatteessa laajasti, mutta käytännössä EU:ssa käytetään useissa tilanteissa paljon rahaa ja erilaisia järjestelyitä turvapaikanhakijoiden oikeuksien estämiseen. Tänä kesänä erityisesti Liettuan ja Valko-Venäjän välinen tilanne on kärjistynyt.
Mykkäsen mukaan valuvikaa tulisi lähteä ratkaisemaan siirtämällä turvapaikan arviointi EU:n ulkorajoille. Turvapaikanhakijoiden käyttämisestä yhden maan painostamiseen tylsyisi terä.
Myös ongelmaa, jonka seurauksena Euroopassa on tänään miljoonia kielteisen päätöksen saaneita, joita ei enää pystytä palauttamaan, saataisi korjattua.
– Todettakoon, että turvapaikanhaun väärinkäytön vähentäminen ei ole ristiriidassa sen kanssa, että tarvitsemme enemmän työn ja opiskelun perässä Suomeen muuttavia. Päinvastoin, vailla työtä paperittomiksi päätyvien vähentäminen ja myös topakasti töihin edellyttävä kotouttaminen luovat edellytyksiä työperäisen maahanmuuton kasvulle, jota todella tarvitsemme, Mykkänen korostaa.
Tällaiseen toimivampaan kompromissiin voisi Mykkäsen mukaan olla nyt ”momentum”. Se edellyttäisi hänen mukaansa kuitenkin painetta ja kykyä sopia yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä EU:ssa.
Laaja yhteisymmärrys
Malli olisi Mykkäsen mukaan pidemmällä tähtäimellä kaikille parempi kuin se, että jokainen yrittää hallita tilannetta itse.
– Myös keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko puhui muutama päivä sitten tarpeesta estää turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö ja pääministeri Sanna Marin peräänkuulutti EU:n yhteistä turvapaikkaratkaisua. Kysyn, lähteekö Suomi nyt pääministerin ja sisäministeri Maria Ohisalon johdolla ajamaan turvapaikkakäsittelyn siirtämistä EU:n ulkorajakeskuksiin, vai onko asianomaisilla parempia ratkaisuja?, Mykkänen sanoo.
Aihe on nyt ajankohtainen, sillä afgaanien hätä saattaa johtaa EU:n uuden ongelman eteen. 2000-luvulla noin puolet turvapaikanhakijoista ei ole täyttänyt kansainvälisen suojelun kriteereitä, ja osa tulijoista on jäänyt kielteisestä päätöksestä huolimatta pysyvästi Eurooppaan.
– Useimmat hädänalaisimmista – lapsista, äideistä, perheistä – eivät pääse käyttämään rajojen yli itse tulemiseen perustuvia turvapaikkareittejä. Jos oikeasti haluamme auttaa heitä, painopisteen on oltava humanitaarisessa avussa, kehitysyhteistyössä ja kiintiöpakolaisjärjestelmässä. Tämä pätee erityisen selvästi Afganistanin hädän lievittämiseen. Hallitsemattoman turvapaikanhaun minimointi antaisi eväitä lisätä hädänalaisimpien joukosta valittujen kiintiöpakolaisten määrää, Mykkänen sanoo.
Mykkänen ei romuttaisi omaehtoista turvapaikanhakua kokonaan. Hänen mukaansa järjestelmää pitäisi kuitenkin uudistaa niin, että se se estäisi väärinkäytön ja kohdistaisi avun tehokkaammin hädänalaisille.
