Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo, että julkiset ilmastoinvestoinnit pitää tehdä valtion menokehysten sisällä. Hän sanoo, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) ehdotus kehysten laajentamisesta voi johtaa ”holtittomaan velkaantumiseen”.
– Maailma on siinä mielessä tylsä, että tyhjästä ei voi nyhjäistä. Raha on vain mittari sille, onko valtiolla tai yrityksellä tai kotitaloudella varaa erilaisiin hankkeisiin. Täytyy tehdä vaikeita valintoja, Mykkänen sanoo Verkkouutisille.
Marin totesi aiemmin tällä viikolla Helsingin Sanomien paneelikeskustelussa, että valtion kehysmenettelyä pitää muuttaa, jotta julkisiin ilmastoinvestointeihin riittää rahaa.
– Meidän pitää esittää se kysymys, onko Suomen talouden nykyinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa niiden mittavien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10–15 vuoden aikana, Marin sanoi.
Kehysmenettely tarkoittaa, että kukin hallitus päättää kautensa alussa budjetin menokatosta. Tarkoitus on rajoittaa liiallista velkaantumista.
Mykkänen muistuttaa, että viime keväänä silloinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitti, että kehyksistä voitaisiin luopua ja perustaa tutkimus- ja kehitysrahasto. Hallitus torjui ajatuksen.
– Pääministerille huomauttaisin, että kevään kehysriihessä torpattiin Vanhasen idea, jonka mukaan tuotekehityksen rahat hoidettaisiin kehyksen ulkopuolisella rahoituksella. Meillä on lukuisia hyviä tarpeita, mutta jos ruvetaan siirtämään joku asia muiden yli kehyksen ulkopuolelle niin, ettei se ole ”ikävän” kehyksen piirissä, se suo on loputon.
Mykkänen sanoo, että tulevaisuuden kehitykseen suunnatut varat voivat hyvinkin parantaa Suomen tulevaisuutta. Hänen mielestään menokehysten sisällä täytyy silti pysyä.
– Samanlaisia velkaeuroja tai veronmaksajien rahoja ovat tuotekehityseurot, ja myös ne, joilla laitetaan kuokkaa maahan vaikka vetyputkien vetämiseksi Suomesta Saksaan.
Suomi on koronan takia luopunut kehysmenettelystä, jotta pandemian aiheuttamat kulut voidaan kattaa. Mykkänen pitää mahdollisena, että koronan takia tehty poikkeus muuttuu pysyväksi tavaksi.
– Tällainen riski on erittäin vakava. Selvästi pääministeri näin haluaa, kun hän tällaista keskustelua herättää. Me pidämme sitä holtittomuuden vaaran merkkinä.
Mykkänen muistuttaa, että myös 1980-luvun lopulla Suomi sai markkinoilta lainarahaa halvalla. Samankaltainen tilanne vallitsee nyt.
– Silloin ajateltiin, että maailma on pysyvästi muuttunut. Mutta mitä tapahtui? Viidessä vuodessa ajauduttiin historian pahimpaan lamaan.
Mykkäsen mielestä suomalaisten kannattaa kuunnella tasavallan presidentti Sauli Niinistöä, joka on varoittanut liiallisesta velkaantumisesta.
– Tukeutuisin Niinistön varovaisuuteen, joka pohjaa hänen omiin kokemuksiinsa.
