Verkkouutiset

Kai Mykkänen: Maahanmuuttajat nopeammin töihin – avuksi palkkatuki

Sisäministerin mielestä tulijat voitaisiin velvoittaa hakemaan ja ottamaan vastaan työtä nopeammin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) haluaisi muuttaa nykykäytäntöä niin, että jo oleskeluluvan saannin yhteydessä maahanmuuttajille tulisi velvoite hakea ja ottaa vastaan työtä. Käytännössä tämä edellyttäisi ministerin mukaan useimpien kohdalla mahdollisuutta palkkatukeen ja sitä pitäisi myös tarjota:

– Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneelle maahanmuuttajalle voitaisiin antaa samassa yhteydessä myös palkkatukipäätös. Esimerkiksi ensimmäisenä vuonna puolet palkkatuloista maksaisi valtio, Mykkänen ehdottaa Nykypäivä-lehden haastattelussa.

Palkkatukimenettelyllä yhteiskunta ottaisi koppia riskistä, joka liittyy maahanmuuttajan palkkaamiseen alkuvaiheessa.

– Yhteiskunnan ja nähdäkseni meidän kaikkien etu on, että mahdollisimman moni maahanmuuttaja saisi nopeasti työkokemusta ja tällöin työnantajia pitäisi tästä myös palkita, sanoo Mykkänen.

Tehostaisi kielen oppimista

Mykkäsen mukaan on selvästi nähtävissä, ettei kielipainotteinen alku useimpien turvapaikanhakijoiden kohdalla toimi. Vähemmistö saavuttaa kotoutumisjaksolla sellaisen kielitason, jolla voisi helposti jatkaa vaikkapa ammatillisessa koulutuksessa. Kielen oppimista tehostaisi mahdollisuus päästä jo alkuvaiheessa mukaan työporukoihin tai vastaaviin sosiaalisiin tilanteisiin.

– Parin–kolmen vuoden kotoutumisjakso painottuu meillä aivan liiaksi pelkästään luokkamuotoiseen suomen kielen opiskeluun.

Oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien kotoutumisajanjakso kestää noin kolme vuotta. Jo eduskunnan tarkastusvaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että maahanmuuttaja voi olla kotouttamistoimenpiteiden piirissä pääsääntöisesti viisi vuotta, jopa pidempään.

Kotoutumiskoulutuksessa olevalla maahanmuuttajalla ei ole tällä hetkellä työn hakemisen eikä vastaanottamisen velvoitetta, koska hänen katsotaan olevan työvoimapoliittisissa toimenpiteissä.

Ongelmat kasautuvat lähiöissä

Kuten muuallakin Euroopassa, myös Suomessa maahanmuuttajat keskittyvät isoihin kasvukeskuksiin. Vuonna 2030 Helsingin seudulla ennustetaan asuvan jo noin 350 000 vieraskielistä.

Mykkänen on huolissaan siitä, että kansainvälisen suojelun perusteella tänne jäävistä maahanmuuttajista suuri osa pakkautuu samoihin, isojen kaupunkien lähiöihin.

– Palveluja voi olla vaikea järjestää ja samalla muodostuu uhka segregaatiokehityksestä. Samaan aikaan meillä on kuntia, joissa on asuntoja tyhjillään ja kouluissa olisi tilaa.

Myönteisen oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille osoitetaan kuntapaikat, joissa näille järjestetään kotoutumiseen liittyviä palveluita ja asuntoja. Monet kunnat ovat saattanet tehdä näihin liittyen isojakin investointeja.

– Ongelmana on, että monesti jo kotoutumisjakson aikana moni muuttaa kuitenkin suurten kaupunkien lähiöihin. Voitaisiinko löytää malli, jossa esimerkiksi asumistuen maksamisen edellytyksenä olisi, että maahanmuuttaja pysyy määräaikaisesti kuntasijoituksen mukaisessa paikassa? pohdiskelee Mykkänen.

Kokoomus painottaa helmikuussa julkaisemassaan turvapaikkapolitiikan ohjelmassaan, että pysyvä oleskelulupa voidaan myöntää vain sellaisille maahanmuuttajille, jotka eivät uhkaa yhteiskunnan yleistä turvallisuutta ja järjestystä ja jotka ovat integroituneet yhteiskuntaan. Pysyvän oleskeluluvan saannin edellytyksenä tulee olla myös sitoutuminen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen.

Suomen kansalaisuuden ehtona on jo nykyisinkin riittävä kielitaito, mutta pysyvän oleskeluluvan saannin edellytyksenä tämä voisi johtaa ongelmiin. Mykkänen muistuttaa, että pysyvien oleskelulupien kohdalla ”kyse on muistakin kuin pakolaisista”.

– Jos tänne muuttaa vaikkapa brexitin takia ohjelmoija tai koodaaja, onko meiltä oikea signaali sanoa hänelle, ettet saa pysyvää oleskelulupaa ellet opi muutamassa vuodessa suomea, kuvaa Mykkänen.

Sisäministeri Mykkänen ottaa haastattelussa kantaa myös Helsingissä toteutettuun maahanmuuttajien osaamiskeskus-malliin. Ministerin mielestä malli kuulostaa ”juuri oikeansuuntaiselta, jos siinä yhdistetään kielen oppimista työkokeiluihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa”.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)