Verkkouutiset

Kai Mykkänen: Ilmastotalkoot ratkaistaan Aasiassa

Sisäministeri kehottaa kunnianhimoisiin päästövähennyksiin, jotta lämpeneminen saadaan pidettyä kohtuullisella tasolla.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan Pohjoismaiden tulisi keskittyä ilmastonmuutoksen torjumisessa erityisesti lämmitykseen, liikenteeseen ja ruokaan liittyviin haasteisiin. Aasiaan verrattuna sähköntuotannon merkitys on vähäisempi.

– Keskeinen ero on, että meillä pohjoismaissa ongelma ei ole sähkö, josta 90 prosenttia syntyy jo hiilidioksidivapaasti. Vastaavasti meillä talkoita ei ratkaise se, nouseeko Fennovoiman ydinvoimala Hanhikiveen tai kaksin- vai kolminkertaistuuko Suomen tuulivoimakapasiteetti, Mykkänen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.

– Suurempi ilmastokysymys meillä on se, pystytäänkö polttamalla tuotetun lämmön osuus puolittamaan Helsingin seudulla tai siirtyvätkö suomalaiset sähköautoihin jo ensi vuosikymmenellä vai vasta 2030-luvulla.

Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportissa todettiin, että 1,5 asteen rajapyykki lämpenemisessä saavutetaan todennäköisesti jo vuosien 2030–2052 välillä.

– Ongelma on silmillä meidän elämämme aikana. Ja voimme merkittävästi vaikuttaa siihen, miten paha ongelma meihin osuu jo 10-30 vuoden päästä, Mykkänen sanoo.

Lämpenemistä on äärimmäisen vaikea pitää alle kahdessa asteessa, sillä päästöt kasvavat edelleen Aasiassa.

– EU:n päästöt ovat alle kymmenesosa maailman päästöistä. Aasiassa, missä päästöt kasvavat kovaa vauhtia, nettopäästöjen puolittaminen reilussa kymmenessä vuodessa tuntuu mahdottomalta. 2020-luvun aikana miljardit aasialaiset ostavat ensimmäisen autonsa ja painavat ensimmäisen kerran jääkaapin päälle, Mykkänen sanoo.

– Tämän vuosisadan päästökehitys ratkaistaan nimenomaan Aasiassa. Afrikan osuus näyttää jäävän yllättävän pieneksi, muutamaan prosenttiin.

Ydinvoimaa tarvitaan päästöjen leikkaamisessa

Mykkäsen mukaan päästövähennykset ovat joka tapauksessa tärkeitä, sillä kolmen asteen lämpeneminen voisi aiheuttaa katastrofaalisia seurauksia.

– Ilmastotalkoita kannattaa ehdottomasti kiihdyttää, vaikka 1,5 astetta ehkä meni jo. Viljelykelpoisen kuivan maan määrä riippuu meren pinnan korkeudesta. Antarktiksen ja Grönlannin sulaminen nostaisi IPCC:n mukaan meren pintaa mahdollisesti jopa metrejä.

– Tällä olisi suora vaikutus satojen miljoonien ihmisten kykyyn tulla toimeen. Näiden jäämannerten pysyvyyden arvioidaan järkkyvän jossain 1,5 ja 2 asteen välillä.

Mykkänen huomauttaa, että kaikissa 1,5 asteen skenaarioissa ydinvoimalla tuotetun energian määrän oletetaan moninkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä ja kasvavan selvästi enemmän kuin uusiutuvan energian.

– Siinä mietittävää ydinvoiman vastustajille! Tuuli- ja aurinkovoima ovat tärkeitä ja yleistyvät onneksi joka tapauksessa nopeasti.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)