– Tarvitsemme päivitetyn ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman sekä selvät vastuujaot. Sisäministeriössä olen ohjeistanut, että koordinaatiovastuun tulee kuulua selvästi yhdelle henkilölle. Jokaisessa relevantissa ministeriössä on lisäksi nimettävä selkeä ihmiskauppaan liittyvä yhdyshenkilö ja allokoitava tarvittavat resurssit ihmiskaupan vastaisen toiminnan edistämiseen, sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo.
Suomessa on useita lapsia ja nuoria, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan ja siihen liittyvän hyväksikäytön uhreiksi. Tämä käy ilmi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin tekemästä selvityksestä. Valitettavan moni tapaus jää kuitenkin tunnistamatta.
– Tietoa käytännön tasolla toimivien keskuudessa lapsen erityisestä asemasta ja viranomaisten velvollisuuksista lapsia kohtaan on edelleen lisättävä ja ohjeistusta parannettava, jotta lapsen oikeudet toteutuvat käytännössä, Mykkänen sanoo.
– Moniin selvityksessä esitettyihin ongelmiin on pyritty puuttumaan, kuten esitys lapsiavioliittojen kieltämisestä tai työmarkkinoiden tiukempi valvonta, ettei turvapaikanhakijoina tulleita lapsia ja nuoria käytettäisi pimeänä työvoimana hyväksi, mutta paljon lisää on tehtävä, Mykkänen jatkaa.
Selvityksen mukaan auttamisjärjestelmään otetut lapset olivat joutuneet usean eri hyväksikäytön muodon uhriksi, useimmiten työperäisen tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi tai pakotetuksi avioliittoon. Ilmiö on laaja-alainen ja kohtalaisen moni tapaus jää tunnistamatta ihmiskauppana eikä uhri ohjaudu auttamisjärjestelmän piiriin.
– Lapsen ja nuoren kohdalla auttamisjärjestelmällä on erityisen suuri merkitys. Auttamisjärjestelmä voi tukea lasta niin, että hän pääsee traumaattisten kokemusten yli. Vastaavasti, jos hän ei saa apua, voi koettu ihmiskauppa ja siihen rinnastettava hyväksikäyttö vahingoittaa häntä syvästi, toteaa Mykkänen.
LUE MYÖS: Seksuaalista hyväksikäyttöä, rikollisuuteen pakottamista ja pakkoavioliittoja
